Terve.fi

Lapsen lihavuus

Lapsen lihavuus
Lasten lihavuus on kasvava ongelma. Suomalaislapsista joka kymmenes on ylipainoinen.
Julkaistu: 13.10.2006

Lapsuusiän lihavuudesta on tulossa huolestuttavan yleinen ongelma, sillä joka kymmenes suomalaislapsi on ylipainoinen. Lapsena lihava on usein lihava myös aikuisena.

Lihavuutta käytetään kuvaamaan vakavaa ylipainoa – tilaa, joka aiheuttaa vakavia terveyshaittoja. Sellaisia ovat mm. tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja 2-tyypin diabetes. Lihavuus aiheuttaa lapselle myös väsyneisyyttä, vatsa- ja pääkipuja, uniongelmia ja vaikeuksia koulussa. Lihavuudella on psyykkisiä vaikutuksia, ja se voi johtaa negatiiviseen minäkuvaan ja alhaiseen itsetuntoon aiheuttaen mm. masentuneisuutta.

Ylipainoa aiheuttaa kaksi yksinkertaista tekijää, epäterveellinen, runsasenerginen ruokavalio ja liikunnan puute. Tosin kymmenellä prosentilla lapsuusiän lihavuuden taustalla on kuitenkin sairauksia, kuten tiettyjä aineenvaihduntasairauksia.

Silti liikunnan puute on hyvin keskeinen syy lapsuusiän lihavuuteen. Moni lapsi viettää päivänsä tietokoneen parissa, jolloin fyysinen aktiivisuus jää vähille. Koulumatkatkin saatetaan taittaa vanhempien autokyydillä. Fyysisen aktiivisuuden vähäisyyteen vaikuttavat varmasti myös yhteiskunnan muuttuminen ja yhteisöllisyyden väheneminen; lapset eivät enää leiki yhdessä. Pallopelit, kilpasilla olot ja muut leikit ovat monelle lapselle tuntemattomia tai ne eivät viehätä, toisin kuin viimeisin videopeli, jota pelatessa maistuvat sipsit, irtokarkit ja kolajuomat.

Lihavat vanhemmat – lihava lapsi

Lapsen lihavuuden taustalla on monesti perheen yhteinen ongelma – usein koko perhe on ylipainoisia jopa lemmikkieläimiä myöten. Syynä tähän ovat perheen väärät ruokailutottumukset, jotka välittyvät myös lapsille. Vanhempien antama roolimalli on vahva jatkuen usein lapsen aikuisikään saakka.

Kansainvälinen tapa lapsen ylipainoisuuden arvioinnissa on laskea hänen painoindeksinsä (BMI Body Mass Index). BMI on erilainen tytöillä ja pojilla ja se muuttuu iän myötä. Kasvuiän lihavuuden määritelmä perustuu ns. painoideksin persentiiliin, joka voidaan laskea.

Koska lihavuus on usein koko perheen ongelma, tulisi BMI laskea samalla jokaiselta perheenjäseneltä. Aikuisten painoindeksi lasketaan jakamalla paino (kg) pituuden neliöllä (m2) (ks. aikuisten painoindeksilaskuri).

Pelkän BMI:n perusteella ei lapsen ylipainoa arvioida, vaan painoindeksiä verrataan mm. kasvukäyrään ja muilla mittauskeinoilla (esim. ihopoimun rasvaprosentin mittaaminen käsivarresta ja lapaluiden alta) saatuihin tuloksiin.

Lapsen laihduttamisen erityispiirteet

Lapsen laihdutukseen eivät päde suoraviivaisesti samat metodit, kuin aikuisten kohdalla. Lapsen laihdutus pitää tehdä suunnitelmallisesti lääkärin ja tarvittaessa ravitsemusterapeutin ohjauksessa, varsinkin jos lapsella on jokin ruoka-allergia tai sairauksia. Lasta ei voi myöskään laittaa laihdutuskuurille, vaan kyseeseen tulee pitkäjänteinen elämäntapojen muutos, jossa lapsen ruokavalioon tehdään tarvittavat muutokset. Yleensä koko perheen ruokailutottumukset pitää arvioida uudelleen.

Nyrkkisääntönä energiansaannin pitää olla kulutusta pienempi. Lapsen energiantarve kuitenkin vaihtelee kehityksen eri vaiheissa. 7-vuotiaan lapsen ja 13-vuotiaan kasvuiässä olevan murrosikäisen energiantarpeet ovat erilaiset. Lapsen luonnollinen pyöreys katoaa usein murrosiän kasvupyrähdyksessä, joten pitkällä tähtäimellä myös lihavuuden ehkäisy auttaa. Tällöin riittää, jos paino pidetään tasolla, jossa lisälihomista ei tapahdu, vaikka lapsi olisikin lievästi ylipainoinen.

Muutokset ruokavaliossa

Ihminen lihoo jos saa ravinnosta enemmän energiaa kuin kuluttaa sitä. Siksi ensimmäinen muutos ruokavaliossa on energiamäärän vähentäminen. Lapsen ruokavaliosta karsitaan rasvainen pikaruoka, hampurilaiset, ranskanperunat, pitsat ja sipsit. Niiden tilalla tarjotaan täysipainoiset ja vähäkaloriset, mutta täyttävät ateriat ja välipalat.

Päivittäiseen ruokavalioon pitää kuulua runsaasti vihanneksia ja juureksia, mielellään täysjyväviljaisia tuotteita, kuten leipää, puuroa, mysliä. Maitotuotteiksi valitaan rasvattomia tai vähärasvaisia tuotteita.

Lounaan ja päivällisen suunnitteluun käy avuksi esimerkiksi lautasmalli, jossa puolet lautasesta täytetään kasviksilla, kuten salaateilla, raasteilla ja kypsennetyillä vihanneksilla. Neljännes varataan tärkkelyspitoiselle ruualle, kuten perunalle, riisille tai pastalle. Loppu neljännes on proteiinipitoiselle ruualle, kuten vähärasvaiselle lihalle, kalalle tai proteiinipitoiselle kasvisruualle.

Aamupalalla voi tarjota esim. puuroa, mysliä, leipää vähäkalorisine täytteineen, maitotuotteita ja juotavaa lapsen maun mukaan. Iltapalalla voidaan tarjota esim. täysjyväleipää ja vähärasvaista juustoa teen kanssa sekä jugurtti tai hedelmä.

Välipalat ovat lapselle tärkeämpiä kuin aikuisille. Siksi lapsen on saatava päivittäin 2-3 pientä välipalaa aamiaisen, lounaan, päivällisen ja iltapalan lisäksi.

Makeat välipalat, kuten suklaapatukat, jäätelöt ja karkit ja sokeripitoiset limsat poistetaan karkkipäiviä ja erikoistilanteita lukuun ottamatta ruokavaliosta. Niiden tilalle on hyvä löytää jokin terveellinen vaihtoehto, kuten tuore hedelmä, juurespala, kuivatut hedelmät, myslipatukka, vähäkaloriset karkit, mehut ja limsat.

Esimerkkejä vähäenergisen ruokavalion toteuttamiseen löytyy kirjallisuudesta.

Lisää liikuntaa

Säännöllisen liikunnan lisääminen auttaa myös lapsen painonhallinnassa. Lasta ei kuitenkaan pidä pakottaa aloittamaan urheiluharrastusta väkisin, vaan häntä on rohkaistava kannustuksen ja positiivisen palautteen avulla liikkumaan oman mieltymyksensä mukaan. Usein kannattaa aloittaa hyötyliikunnasta, kuten koulumatkojen pyöräilemisestä. Fyysistä aktiivisuutta vaativien leikkien harrastaminen vaikka koko perheen voimin on toinen hyvä tapa.

Laihdutuksen aloittaminen vaatii hyvää motivaatiota lapselta ja koko perheeltä.

Asennekasvatus tulee kyseeseen myös lasten kohdalla. Lapselle on kerrottava, miksi pitää syödä terveellinen, säännöllinen ateria, miksi karkit eivät käy välipalaksi ja miksi pitää liikkua enemmän.

Vanhempien on omaksuttava painonhallinnan käsite, jossa uudet terveelliset ruokailutottumukset ja liikunnan lisääminen otetaan pysyvästi osaksi koko perheen arkea.

Lue myös:

Kommentoi »