Normaali kuukautiskierto
Sukukypsän naisen kuukautiskierto kestää keskimäärin 28 päivää normaalin vaihteluvälin ollessa 23 – 35 päivää.
Munasolun irtoaminen eli ovulaatio tapahtuu kuukautiskierron pituudesta riippumatta 14 vuorokautta ennen seuraavien kuukautisten alkua. Niinpä kierron pituuden ollessa 28 päivää ovulaatio tapahtuu kierron 14. päivä, kierron ollessa 30 päivää kierron 16. päivä, jne. Hahmottamisen helpottamiseksi näillä sivuilla pidetään kuukautiskierron oletuspituutena 28 vuorokautta, jolloin ovulaatio tapahtuu kierron 14. päivä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tätä lyhyempi tai pidempi kuukautiskierto olisi epänormaali.
Kuukautiskierto voidaan munasarjatasolla jakaa kolmeen vaiheeseen:
1) munarakkulavaiheeseen, jonka katsotaan alkavan kuukautisten ensimmäisenä vuotopäivänä ja jonka aikana yksi munarakkula eli follikkeli valikoituu johtavaksi,
2) ovulaatiovaiheeseen, jolloin munasolu vapautuu puhkeavasta munarakkulasta, ja
3) keltarauhasvaiheeseen.
Kierron ollessa 28 päivää sekä munarakkula- että keltarauhasvaihe kestävät 14 vuorokautta.
Munarakkulavaiheen alussa elimistön estrogeenieritys on alhaisimmillaan. Tähän reaktiona aivolisäkehormonien, luteinisoivan hormonin (LH) ja follikkeleja stimuloivan hormonin (FSH) eritys lisääntyy ja munarakkulakehitys alkaa. Munarakkuloiden kasvaessa myös niiden erittämä estrogeenieritys lisääntyy, mikä saavuttaa huippunsa juuri ennen ovulaatiota. Yleensä vain yksi, ns. johtava munarakkula kehittyy puhkeamiskypsäksi. Ennen puhkeamistaan munarakkula pullottaa silminnähden munasarjan pinnalla, saavuttaahan se yleensä vähintään 20 millimetrin läpimitan. Munarakkulan puhkeamisen käynnistää aivolisäkkeen LH-hormonin erityshuippu, joka tapahtuu noin puolitoista vuorokautta ennen ovulaatiota.
Ovulaation jälkeen, keltarauhasvaiheessa, puhjennut munarakkula muuttuu keltarauhaseksi. Nimitys johtuu siitä, että rauhasen sisään kertyvä LDL-kolesteroli värjää rauhasen oranssinkeltaiseksi. Keltarauhanen erittää sekä estrogeenia että progesteronia (keltarauhashormonia), jotka valmistavat edelleen kohdun limakalvoa vastaanottamaan mahdollisesti hedelmöittyneen munasolun. Jos raskaus ei ala, keltarauhanen rappeutuu, sen hormonieritys vähenee ja tämän seurauksena kohdun limakalvo irtoaa ja poistuu kuukautisveren mukana. Uusi kierto on saanut alkunsa.
Kuukautiskierron hormonimuutokset kohdistuvat kohdussa sen onteloa verhoavaan limakalvoon eli endometriumiin. Kohdun limakalvolla munasarjojen munarakkulavaihetta vastaa ns. kasvuvaihe ja keltarauhasvaihetta ns. eritysvaihe.
Kuukautisvuoto ajoittuu munasarjojen munarakkulavaiheen alkuun. Kuukautiset kestävät yleensä 3-7 päivää ja normaalin kuukautisvuodon kokonaismäärän ylärajana pidetään 80 millilitraa. Kuukautisten kesto ja määrä pysyvät samalla henkilöllä kierrosta toiseen melko samanlaisena.
Normaalin kuukautiskierron aikana naisen ruumiinlämpö kohoaa puolisen astetta ennen ovulaatiota ja pysyy sillä tasolla kuukautisiin saakka.
Epäsäännölliset kuukautiset
Kuukautiskierron pituuteen vaikuttaa sekä munarakkuloiden että keltarauhasen elinikä. Pitkä kierto johtuu useimmiten pidentyneestä munarakkulavaiheesta, sillä normaali keltarauhanen toimii yleensä noin kaksi viikkoa. Jos johtava munarakkula ei kehity kunnolla saattaa munarakkulavaihe jäädä lyhyeksi ja kierto lyhenee. Toisinaan keltarauhanen voi kuitenkin olla vajaa- tai liikatoimintainen, jolloin kierto saattaa lyhentyä tai pidentyä.
Keskushermoston tapahtumilla on munasarjan tapahtumia vähäisempi merkitys 28 päivän kierron sisäisenä rytmittäjänä. Kuitenkin kohta kuukautisten alkamisen jälkeen ja vaihdevuosia lähestyttäessä aivolisäkehormonien ja estrogeenin erityshäiriöt voivat aiheuttaa kierron pidentymistä ja munasolu jää useissa kierroissa irtoamatta. Myös poikkeavat tapahtumat ja elinolosuhteet voivat aiheuttaa vaihtelua kuukautiskierron pituudessa.
Huom! Kuukautisten ollessa epäsäännölliset, ovulaatiota on vaikea ennustaa eikä niin sanottuja varmoja päiviä ole! Tällöin ehkäisyn laiminlyöminen ja luottaminen ns. varmoihin päiviin on kuin “venäläisen ruletin” pelaamista.
