Terve.fi

Kun terveellisyydestä tulee sairaus

Kun terveellisyydestä tulee sairaus
Ortoreksia on syömishäiriö, jossa terveellisestä elämäntavasta tulee pakkomielle.
Julkaistu: 3.8.2017

Terveellisestä ruokavaliosta voi kehittyä syömishäiriö. Terveelliset ruokailutottumukset ja runsas liikkuminen ovat yleensä hyviä asioita, mutta jos ruoka alkaa hallita elämää ja siitä muodostuu pakkomielle, voidaan puhua ortoreksiasta. Se ei ole virallinen diagnoosi, vaan se kuuluu epätyypillisiin laihuushäiriöihin. Lopulta ortoreksia voi johtaa anoreksiaan.

Ortoreksiassa terveellisyys on pakkomielle. Ruoka-aineet on jaettu kiellettyihin ja sallittuihin. Arkea ja ajankäyttöä hallitsee pakonomainen ruokien ja ruoka-aikojen suunnittelu, joka rajoittaa normaalia elämää. Psykoterapeutti Sarianna Virpikarin mukaan sairauteen liittyy usein myös itsensä rankaiseminen.

— Jos ruokavaliosta lipsuu, niin rangaistukseksi syödään vielä vähemmän tai ”puhtaammin”, tai lisätään liikuntaa entisestään, hän selittää.

Ortorektikko itse uskoo tekevänsä kaiken oikein, kun kaikki aika menee ruuan ajatteluun ja aterioiden suunnitteluun.

Miten ortoreksian voi tunnistaa?

— Jos ihminen kertoo, ettei syö ikinä pullaa, karkkia tai jäätelöä, voi hälytyskellot alkaa soida, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen sanoo.

Ruottinen ja Virpikari vahvistavat, että ortoreksiaa sairastava tuskin koskaan itse hakeutuu lääkäriin saadakseen apua syömishäiriöön. Saattaa olla, ettei sairastunut edes tajua itse, milloin terveellinen elämäntapa ei enää ole oikeasti tervettä.

Ortoreksiaa on äärettömän vaikeaa havaita, koska siihen sairastunut ihminen on terveyden perikuva, joka pyrkii syömään hyvin ja oikein. Tyypillinen potilas on hyvinvoivan näköinen, liikkuu paljon ja syö terveellisesti, eikä ole vielä ehtinyt laihtua anorektiseksi.

Luonteen piirteistä läpi paistaa yleensä perfektionistisuus ja suorituskeskeisyys, joten esimerkiksi ajatus sairaslomasta tai liikuntakiellosta voi olla ortorektikolle valtava järkytys. Kuten yleensäkin syömishäiriöissä, ortorektikko harvoin suostuu puhumaan omista ruokailustaan.

Aliravitsemusta, masennusta ja vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa

Ortorektikolla voi tulla puutteita ravintoaineista jo hyvin varhaisessa vaiheessa, vaikka päällepäin keho olisi vielä terveen näköinen.

— Tyypillistä nykyisin on välttää viljatuotteita, koska hiilihydraatteja pelätään. Jos on kasvissyöjä ja käyttää vähäisesti täysjyväviljoja niin rauta voi jäädä vajaaksi, Ruottinen luettelee.

Maitotuotteiden välttelyn takia myös kalsium ja useat vitamiinit voivat jäädä vajaaksi. Toisaalta voi myös olla yliannostusriski, jos terveellisyyden nimissä otetaan vahingossa samaa vitamiinia useammasta purkista.

Sekä Ruottisen että Virpikarin mukaan tyypillisin ortoreksiapotilas on nuori nainen, vaikkakin sairastua voi ihan kuka tahansa.

Omasta ulkonäöstä, terveellisestä ravinnosta ja liikunnasta kiinnostutaan, ja jossain vaiheessa kiinnostus menee yli. Virpikarin mukaan läheiset voivat huomata hälyttävät merkit siitä, jos sosiaaliset tilanteet eivät enää suju tai niistä jättäydytään pois ruuan takia.

— Ortorektikko haluaa usein syödä yksin ja tehdä ruuat itse, jolloin sosiaalinen kanssakäyminen ja esimerkiksi ulkona syöminen eivät onnistu normaalisti. Joskus vastaanotolle hakeudutaan masennuksen takia, koska sosiaaliset suhteet ovat kärsineet, hän kuvailee esimerkkitapausta.

Läheisilleen ortorektikko voi olla ruokapoliisi, joka tuo omaa ideologiaansa vahvasti esille. Lääkärissä tämä kuitenkaan ei usein käy ilmi.

Lue lisää: Masennus

Ketään ei voi pakottaa elämään epäterveellisemmin

Ortoreksian taustalla syyt ovat moninaisia: itsetunto-ongelmia, protestointia perheen epäterveellisiä elämäntapoja vastaan tai vaikka fitness-buumiin hurahtamista.

— Ortoreksia on hallintakeino. Ruoka- ja liikuntasääntöjen orjallisella noudattamisella potilas pyrkii hallitsemaan sellaisia tunnetiloja tai vaikeita asioita, jotka halutaan laittaa maton alle. Samasta on kyse kaikissa syömishäiriöissä, Virpikari toteaa.

Ruottinen painottaa, ettei ketään voi pakottaa syömään epäterveellisemmin, eikä syömishäiriöitä muutenkaan voida hoitaa pakolla. Myös Virpikari kehottaa miettimään, kuinka paljon omat säännöt rajoittavat, ja mistä kaikesta joutuu luopumaan.

Psykoterapiassa ongelmaa lähdetään aukomaan kysymysten avulla.

— Mietitään, kuinka paljon elämää rajoittaa, ettei voi syödä kuin sallittuja ruoka-aineita ja itsetehtyjä ruokia tarkasti määrättyinä aikoina. Mietitään, onko tällainen terveellistä ja voiko elämästä nauttia, jos se muotoutuu kurinalaiseksi ja ahdistavaksi tiukan ruokavalion myötä? Ensin tiukka ruokavalio tuo mielihyvän ja tyydytyksen tunteen, mutta jossain vaiheessa se kääntyy itseään vastaan, Virpikari kertaa.

Lähteet: Syömishäiriöliitto SYLI, Soile Ruottisen ja Sarianna Virpikarin haastattelut

1 kommentti