Terve.fi

Syömishäiriö ei ole leikin asia

Syömishäiriöt ovat nuorten naisten yleisimpiä mielenterveysongelmia. Naisista jopa viidesosa sairastaa jotakin syömishäiriötä ja sairastuneiden määrä poikien ja miesten keskuudessa kasvaa myös jatkuvasti. Syömishäiriöistä yleisesti tunnetuimpia ovat anoreksia ja bulimia, mutta syömishäiriöiksi lasketaan myös BED (Binge Eating Disorder) eli ahmimishäiriö sekä ortoreksia.

Syömishäiriöiden oireet vaihtelevat, mutta kaikkiin niihin liittyy useimmiten masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, itseinhoa ja eristäytymistä. Samalla henkilöllä on lisäksi usein oireita useammasta kuin yhdestä syömishäiriöstä ja sairauden muoto voi muuttua häiriöstä toiseen – selviä rajoja niiden välillä ei siis ole.

Hoitoon ajoissa

Kaikenlaisissa syömishäiriöissä syömiskäyttäytyminen ei ole normaalia eikä syöminen luonnollinen asia, vaan sitä kontrolloidaan erilaisilla rituaaleilla ja säännöillä. Syömishäiriöön sairastuneen ajatukset pyörivät ruoan ja syömisen ympärillä muiden elämän osa-alueiden kärsiessä ja yleensä tilanne vain pahenee sairauden pitkittyessä. Mitä aiemmin ongelmaan puututaan, sitä paremmat paranemismahdollisuudet potilaalla on.

Pienestä ongelmasta ei ole kyse, vaan edellä kuvattujen oireiden lisäksi syömishäiriöt voivat aiheuttaa vakavia fyysisiä seurauksia, joita ovat esimerkiksi kuukautisten poisjäänti ja muut hormonitoiminnan sekä aineenvaihdunnan häiriöt, erilaiset ravintoaineiden puutostilat, kohonnut osteoporoosin riski luuston haurastuessa laihtumisen yhteydessä tai toisaalta liikalihavuuteen usein mukanaan tuomat sairaudet kuten kakkostyypin diabetes.

Apua, tukea ja neuvoja syömishäiriöiselle ja hänen läheisilleen voi hakea ottamalla yhteyttä esimerkiksi Syömishäiriöliittoon, kouluterveydenhoitajaan, mielenterveystoimistoon tai lääkärin vastaanotolle. Syömishäiriöitä hoidetaan mm. yksilöterapialla, ravitsemusterapialla, lääkehoidolla sekä fyysisen ja psyykkisen tilan seurannalla.

Anorektikko kieltäytyy syömästä

Anoreksialle eli anoreksia nervosalle tyypillisiä piirteitä ovat raju laihduttaminen reilusti alipainon puolelle ja ruokailutottumusten muutokset. Anoreksiaa sairastava on usein myös ylenpalttisen kiinnostunut ruoanlaitosta ja kokkailee muille perheenjäsenille mitä upeimpia gourmet-aterioita, joita ei itse syö lainkaan.

Anorektikko tarkkailee painoaan jatkuvasti ja pelkää lihomista saattaen pakottaa itsensä liikkumaan todella paljon. Hänen kehonkuvansa on vääristynyt, eli anorektikko näkee itsensä lihavana, vaikka olisi reippaasti alipainoinen. Anoreksiaan saattaa ruokamäärien pienentämisen ja ruoasta kieltäytymisen lisäksi kuulua bulimian piirteitä eli oksentelua ja paastoamista syömisen jälkeen. Anorektikko on

Bulimikko ahmii ja oksentaa

Bulimiaan eli bulimia nervosaan sairastunut on liiallisen huolestunut omasta painostaa ja kehonkuvastaan. Bulimian taudinkuvaan kuuluu toistuva, yleensä salassa tapahtuva ylensyöminen ja ahmiminen, jossa bulimikko voi syödä uskomattoman suuria ruokamääriä hyvin nopeasti.

Pitääkseen painoaan kurissa bulimiapotilas kompensoi ahmimiskohtauksiaan oksentamalla syömänsä ruoat ahmimisen jälkeen. Muita “kurinpalautuskeinoja”, eli keinoja estää lihominen ahmimisen seurauksena, ovat ankara ruokavalio tai paastoaminen ahmimisten välillä, pakonomainen ja runsas liikkuminen sekä ulostuslääkkeiden ja laksatiivien käyttäminen. Bulimiapotilas voi olla normaali- ali tai ylipainoinen tai hänen painonsa voi heilahdella edestakaisin.

BED -potilas ahmii muttei oksenna

Ahmimishäiriöpotilas eli BED -potilas (lyhennys sanoista Binge Eating Disorder) kärsii samantapaisista ahmimiskohtauksista kuin bulimikko, mutta erona bulimiaan on se, että ahmimishäiriöinen ei yleensä oksenna, paastoa, käytä ulostuslääkkeitä tai pakkourheile ahmimista kompensoidakseen. Tämä takia BED -potilaat ovat yleensä reilusti ylipainoisia. Paino voi myös heilahdella sairauden ja normaalimman syömiskäyttäytymisen jaksojen vaihdellessa.

BED -potilas ahmii yleensä salaa muilta ja kohtauksiin liittyy tunne hallinnan menettämisestä. Ahmimishäiriöön sairastunut on useimmiten tyytymätön kehoonsa ja voi kärsiä huonosta itseluottamuksesta muutenkin.

Ortorektikko noudattaa ruokavaliotaan orjallisesti

Ortoreksiassa on kyse terveellisen tai potilaan terveelliseksi luuleman ruoan pakkomielteestä ja orjallisesta tietyn ruokavalion tai ruokateorian noudattamisesta. Vaikka ortorektikko saattaa syödä yltiöpäisen terveellisesti, ei hänen suhteensa ruokaan ja syömiseen ole terve. Syöminen ja ruoka täyttävät ortorektikon ajatukset ja hän saattaa käyttää kaiken vapaa-aikansa ruokien valmistamiseen, kasvattamiseen tai hankkimiseen.

Ortorektikko vaatii itseltään neuroottista kurinalaisuutta ruokavaliossaan ja “lipsumiset” aiheuttavat katumusta ja itseinhoa. Hän saattaa myös patistaa muita muuttamaan ruokavaliotaan “terveellisemmäksi”, tai sellaiseksi minkä hän itse kuvittelee olevan terveellistä. Ortoreksia johtaa helposti anoreksiaan tai bulimiaan.

Lähde: Syömishäiriöliitto – SYLI ry.

Julkaistu: 31.8.2006
Kommentoi »