Voi hyvin

Kun sydän särkyy

Sekä mieli että keho reagoivat sydänsuruun. Keho virittäytyy taistelemaan tai pakenemaan. Jotkut lamaantuvat. Äärireaktiona voi olla takotsubo, särkyneen sydämen oireyhtymä. Sen kokeneista suurin osa on naisia. Miksi reagoimme näin voimakkaasti?
Kuvat iStock

Kun rakastettu jättää tai -läheinen kuolee, ihminen putoaa pois tutusta ja turvallisesta elämänkuviosta. Yhtäkkiä koko yhteinen tulevaisuus katoaa.

Voimakas stressireaktio voi silloin saada sydämen hakkaamaan ja hengityksen salpaantumaan niin, että alkaa pyörryttää. Tuntuu, että sydän särkyy.

–Sekä mieli että keho reagoivat sydän-suruun. Hermostollinen aktiivisen tai passiivisen puolustautumisen tila aktivoituu, ja ihminen alkaa taistella eloonjäämisestään fysiologisella tasolla”, kertoo tutkijatohtori ja hahmoterapeutti Kirsi Törmi.

Sydämen särkyminen voi tuntua elämän ja kuoleman väliseltä kamppailulta.

Keho menee pakene tai taistele -tilaan, psyko-fyysiseen ylivireystilaan, jolloin ajatustoiminta nopeutuu ja kauhukuvat ja pelko-fantasiat valtaavat mielen.

Ihminen vetäytyy silloin vaistonvaraisesti vuorovaikutuksesta, eikä halua seuraa. Realistinen ajattelu on vaikeaa.

Kun järkyttyy sydänjuuriaan myöten, saattaa myös lamaantua. Aivojen etuotsalohkon toiminnot kytkeytyvät pois päältä ja ajattelu on hyvin sumeaa. Ihminen ei näe minkäänlaisia vaihtoehtoja. Hanskat ikään kuin tippuvat kädestä, ja leikimme valekuollutta, ettei peto söisi meitä.

Nämä hermostolliset reaktiot tulevat kaukaa evoluutiohistoriastamme.

– Jos kehon voimakas stressitila ja kaaos jatkuvat yli kaksi viikkoa, kannattaa mennä tutkituttamaan verenpaine ja veriarvot. Jos stressioireet ilmenevät epämääräisinä rintakipuina, on syytä ottaa myös sydänfilmi. Näin voidaan sulkea pois, ettei ole menossa mitään pahempaa, Törmi sanoo..

Se kannattaa, jotta psyykkisessä kivussa kamppailevan stressikuorma kevenee.

– Ei ole hengenhätää, vaikka siltä tuntuukin.”

Kun rakastettu jättää tai läheinen kuolee, ihminen putoaa pois tutusta ja turvallisesta elämänkuviosta. Yhtäkkiä koko yhteinen tulevaisuus katoaa.

– Sekä mieli että keho reagoivat sydänsuruun. Hermostollinen aktiivisen tai passiivisen puolustautumisen tila aktivoituu, ja ihminen alkaa taistella eloonjäämisestään fysiologisella tasolla, kertoo tutkijatohtori ja hahmoterapeutti Kirsi Törmi.

Älä hautaa sydänsuruja

Sydämen särkyminen voi aiheuttaa muunkinlaisia psykofyysisiä reaktioita, jos elimistön stressitila ei pääse purkautumaan. Pitkäaikainen ahdistus voi synnyttää pakkoneuroosin. Silloin ihminen saattaa esimerkiksi pestä käsiään tarpeettoman usein lievittääkseen ahdistustaan. Jollekin saattaa tulla paniikkikohtauksia tai muita ahdistuneisuushäiriöitä. Myös päihteiden käyttö saattaa lisääntyä.

– Jos sydänsuruja tai hylkäämiskokemusta ei pääse työstämään emotionaalisesti, psyykkistä kipua saattaa alkaa turruttaa päihteillä. Sillon voi käydä niin, että sydänsurut hautautuvat alitajuntaan, mutta päihteet jäävät osaksi elämää, Törmi sanoo.

Kehon pitäisi rauhoittua akuutissa kriisissä noin kahdessa viikossa. Kaikkiaan kriisivaihe saattaa kestää useampia kuukausia, jos sydän on särkynyt. Esimerkiksi avioerosta toipumiseen voi mennä kaksi vuotta. Kyse on syvästä muutosprosessista, jonka aikana ihminen rakentaa uutta elämää ja selvittelee, mihin hän on matkalla ja kuka hän on uudessa elämäntilanteessa.

Kun sydän särkyy, ei saa koskaan jäädä yksin. Jos ammattiavun hakeminen on ison kynnyksen takana, kannattaa ottaa yhteyttä johonkin läheiseen, luotettavaan ihmiseen.

Kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin. Avun ja tuen tarvitsemisessa ei ole mitään hävettävää.

– Sydämen särkyminen on raju ja terävä kokemus. On tärkeää ympäröidä itsensä pehmeillä asioilla vastalääkkeeksi kovalle kolaukselle. On hyvä olla itselleen lempeä, vaikkapa sytyttää kynttilä, ostaa tulppaani-kimppu, mennä lämpimään suihkuun tai lämmittää sauna.

Suru opettaa

Akuutin kriisin jälkeen voi keskustella -mielessään sydänsurunsa ja -kipunsa kanssa. Sille voi esittää kysymyksiä: Mitä teet elämässäni? Millainen on historiasi? Mitä tarvitset minulta nyt?

Sydämen särkymisestä kumpuaviin tunteisiin, kuten suruun, vihaan ja katkeruuteen, kannattaa tutustua. Suru voi opettaa elämästä paljon, jos sille antaa luvan.

– Suru kytkee meidät olemaan itsemme äärellä. Se herättää intuitiota, avoimuutta, empatiaa, herkkyyttä, anteeksiantoa ja luopumista, Kirsi Törmi sanoo.

Kyse on matkasta ja oppimisesta.

– Kipeät tunteet muuttavat ajan oloon muotoaan, ja niistä voi tulla tärkeitä kavereita ja matkaoppaita. Lopulta särkynyt sydän voi viedä ihmisen uusien oivallusten äärelle.

Puristava kipu

Kun sydän särkyy äkillisesti, myös sydänlihas voi reagoida. Stressin synnyttämä adrenaliinimyrsky saattaa aiheuttaa särkyneen sydämen oireyhtymän eli takotsubon. Sen oireet ovat samanlaiset kuin sydän-infarktin.

Kyse on äkillisen järkytyksen aikaan saamasta, ohimenevästä sydänhalvauksesta.

Särkyneen sydämen oireyhtymä aiheuttaa yhtä kovia rintakipuja kuin sydän-infarkti. Kipu tuntuu ankarana rintalastan takana. Se on puristavaa ja painavaa ja aiheuttaa usein kylmän hien ja pahoinvointia. Ihminen saattaa pyörtyä ja joutua sokkiin.

Sairaalassa lääkäri ei voi aluksi tietää, kummasta on kysymys.

– Kyse on takotsubosta, jos varjoaine-kuvauksissa selviää, että sepelvaltimot ovat täysin puhtaat, vaikka EKG näyttää infarktimuutoksia ja ultraäänet ovat tietyllä tavalla normaalista poikkeavia, kertoo sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, professori Katriina-Aalto-Setälä.

Naiset sairastuvat

Kun sydänlihas lamaantuu psyykkisen stressin takia, sydämen kärki ei supistele normaalisti. Japanilaiset havaitsivat ilmiön ensimmäisen kerran 1990-luvulla.

Takotsubo menee ohi muutamassa päivässä, eikä siitä jää sydämen pysyviä toimintahäiriöitä. Se uusiutuu hyvin harvoin.

– Suurin osa siihen sairastuneista on menopaussin ohittaneita yli 60-vuotiaita naisia, joiden estrogeenitaso on alhainen. Vielä ei kuitenkaan ole lääketieteellistä näyttöä siitä, onko estrogeenikorvaushoidosta hyötyä ennaltaehkäisyssä, Aalto--Setälä sanoo.

Särkyneen sydämen oireyhtymä on melko harvinainen. Sairaaloissa infarkteina hoidettavista sydänkohtauksista noin kaksi prosenttia on niitä. Saattaa myös olla olemassa lievempi oireyhtymän muoto, joka menee itsestään ohi ja jota lääketiede ei vielä tunne.

Takotsuboa ei voi ennaltaehkäistä elämäntavoilla, eikä se liity sepelvaltimo-tautiin tai muihin sydän- ja verisuonisairauksiin.

Kukaan ei voi vaikuttaa siihen, tuoko elämä tullessaan järkytyksiä ja kuinka pahasti järkyttyy, jos niin käy.

Stressi osuu sydämeen

Sydän ja mieli ovat yhteydessä. Sydämen särkyminen saattaa aiheuttaa akuutin tai traumaperäisen stressireaktion.

Stressi-oireyhtymien tiedetään puolestaan olevan yhteydessä suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautien vaaraan.

– Stressi voi aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä ja nostaa verenpainetta. Sydämessä on reseptoreita, jotka aistivat stressiä. Jos tuntee outoja sydänoireita stressaavassa elämäntilanteessa, kannattaa ottaa yhteyttä terveyskeskukseen, Aalto-Setälä sanoo.

Masentuneilla on todettu olevan enemmän sepelvaltimotautia kuin muilla. Jos masentuu avioeron tai läheisen kuoleman jälkeen, masennusta täytyy hoitaa.

Psykoterapia, masennuslääkkeet ja läheiset ihmiset voivat silloin auttaa.

– Masentuneet eivät usein jaksa hoitaa itseään, liikkua tai noudattaa terveellisiä elämäntapoja. Se voi olla osasyy siihen, minkä takia masentuneilla on enemmän sydänsairauksia. Taustalla on myös perimä.

Aiemmin puhuttiin siitä, että kilpailu-henkisyys ja aggressiivisuus lisäisivät sydäntauteihin sairastumisen vaaraa.

Asia nousi esiin 1970-luvulla tupakkateollisuuden rahoittamissa tutkimuksissa, joissa pyrittiin osoittamaan, että sydän-infarkti johtui persoonallisuustyypistä eikä tupakasta.

Persoonallisuustyypin vaikutusta ei ole pystytty osoittamaan myöhemmissä tutkimuksissa.

– Sepelvaltimotauti oli aiemmin työikäisten ongelma. Nykyisin suurin osa infarkti-potilaista on iäkkäämpiä naisia, joilla on tavallisesti monia muitakin sairauksia, kuten verenpainetauti ja diabetes.

Älä jää yksin

Voiko sydämen särkyminen viedä hengen? Jos vuosikymmeniä yhdessä eläneistä vanhuksista toinen jää leskeksi, toinen kuolee toisinaan pian puolisonsa jälkeen. Onko siinäkin kyse sydämen särkymisestä?

– Monilla iäkkäillä, jotka jäävät leskeksi, on yleensä useita sairauksia. Kun toinen sitten häviää viereltä ja pitäisi pärjätä yksin, mieli on maassa ja elämänhalu hiipuu”, Katriina Aalto-Setälä sanoo.

Elämänhalu ratkaisee.

– Ilman elämänhalua ei voi elää. Monissa vakavissa sairauksissa elämänhalu on täysin ratkaiseva tekijä parantumisessa.

Kun sydän särkyy, älä jää yksin. Jokaisen sydän reagoi omalla tavallaan. Hae sellaista apua, jota juuri sinä tarvitset.

Ihmiset tarvitsevat toisiaan, niin ystäviä kuin ammattiapuakin, ja ovat olemassa vain toistensa kautta. Kukaan ei ole saari.

Julkaistu: 5.6.2019
Kommentoi »