Paksu- ja peräsuolen syöpä eli kolorektaalisyöpä on yleistynyt Suomessa nopeasti. Se on jo nyt Suomen kolmanneksi yleisin syöpä, johon sairastuu noin 2500 suomalaista vuosittain.
Tehokkaiden seulontojen avulla tauti voidaan löytää jo sen esiasteessa tai varhaisvaiheessa.
Kolorektaalisyöpää sairastaa arviolta 18 000 suomalaista.
Miehillä sitä yleisempi syöpä on eturauhassyöpä ja naisilla rintasyöpä.
Kolorektaalisyöpään sairastuneiden määrä on moninkertaistunut 1950-luvulta, ja yleistymisestä osa selittyy väestön vanhenemisella.
Kolorektaalisyöpä on yhteydessä korkeaan elintasoon. Euroopassa se on yleisin syöpä, siihen sairastuu joka 20. ihminen ja Suomessakin sen ennustetaan yleistyvän edelleen.
Kolorektaalisyöpä on ikääntyvien ihmisten sairaus: sairastumishetkellä potilaat ovat keskimäärin 65-vuotiaita. Sairastumisriski kasvaa 50 ikävuoden jälkeen.
Kolmasosa suolistosyöpään sairastuneista on kuitenkin työikäisiä. Nuoremmilla suolistosyöpäpotilailla taustalla on usein pitkäaikainen suoliston tulehdussairaus, kuten Crohnin tauti tai haavainen paksusuolentulehdus.
Sairaus on yleisempi kaupunkiväestön kuin maaseudulla asuvien keskuudessa. Noin 5 prosentilla suolistosyöpä on perinnöllinen.
Kolorektaalisyöpä kehittyy vaivihkaa
Kolorektaalisyöpä kehittyy yleensä hitaasti, vuosien kuluessa.
Lähes aina kasvain kehittyy suolen pinnalla olevasta hyvänlaatuisesta polyypista eli adenoomasta, jossa tapahtuvien geenimuutosten seurauksena solut muuttuvat pahanlaatuisiksi ja alkavat jakautua hallitsemattomasti.
Syövän oireet ovat usein epämääräisiä, ja vastaavia oireita voi esiintyä muidenkin häiriötilojen kuin syövän yhteydessä.
Tyypillisiä kolorektaalisyövän oireita ovat erilaiset vatsan ja suoliston toimintahäiriöt, kuten vatsakipu, ripuli, ummetus ja vatsan turvotus.
Kasvain voi vuotaa verta, jolloin potilaalla voi esiintyä anemiaa tai verta ulosteessa.
Oireet muistuttavat monien muiden tautien tai tilojen oireistoa, minkä vuoksi hoitoon hakeutuminen, tutkimuksiin pääseminen ja kolorektaalisyövän diagnosointi saattavat viivästyä.
Suomen suolistosyöpäyhdistyksen Colores ry:n hallituksen puheenjohtaja, professori Inkeri Elomaa kertoo, että oireet koetaan usein myös kiusallisina.
— Kolorektaalisyövän oireet – veriset tai tummat ulosteet, suolen toiminnan muutokset, ummetus ja ripuli vaihdellen, pukamat, ilmavaivat ja kivut – eivät ole kovin trendikäs puheenaihe. Niitä hävetään, mikä viivästyttää hoitoon hakeutumista, pahoittelee Elomaa.
Elomaan mukaan potilas saattaa pohdiskella oireitaan jopa puoli vuotta ennen hoitoon hakeutumista.
— Tutkimuksiin ja lääkärille pääsyyn kuluu vielä toiset puoli vuotta, joten oireiden ensiesiintymisestä diagnoosin tekoon saattaa kulua lähes vuosi. Se on potilaan kannalta aivan liian pitkä aika, Elomaa painottaa.
Myös hoitohenkilöstön asenteissa olisi petrattavaa
— Lääkärien ja hoitajien pitää sisäistää, että kolorektaalisyöpä on yleistyvä sairaus. Epämääräiset suolioireet voivat johtua syövästä, ja ”sormi peräsuoleen” tutkimuksia pitäisi tehdä ahkerammin. Useammissa tapauksissa voisi myös tehdä suolen tähystyksen, Elomaa tähdentää.
Hoidon varhainen aloittaminen on erittäin tärkeää, sillä kolorektaalisyövän ennuste heikkenee, jos syöpä ehtii levitä.
Jos syöpä on havaittu ennen leviämistä, neljä viidestä potilaasta on elossa vielä viiden vuoden päästä, mikä yleensä tarkoittaa pysyvää parantumista.
Suomi kolorektaalisyövän seulonnan mallimaa
Seulonnat ovat erittäin tärkeässä roolissa, kun kolorektaalisyövän yleistymistä yritetään hillitä.
Seulontojen avulla syöpä voidaan havaita jo varhaisessa vaiheessa tai jo ennen syövän puhkeamista, sillä seulonnat voivat paljastaa myös adenoomat, joista saattaa kehittyä syöpä.
Seulonta perustuu itse kotona otettavaan ulostenäytteeseen, josta tutkitaan mahdollinen piilevän veren esiintyminen.
Testi perustuu siihen, että kasvaimet vuotavat useammin verta kuin terve limakalvo.
Suomi on ollut kolorektaalisyövän seulontatutkimuksen mallimaa. Vuosina 2004—2008 kutsun seulontaan on saanut 153 598 henkilöä, mikä on 30 prosenttia tutkituista 60—69-vuotiaiden ikäluokasta.
Jos ulostenäytteestä todetaan verta, potilaalta pyydetään vielä toinen näyte, ja jos sekin on positiivinen, potilas ohjataan jatkotutkimuksiin. Tutkimus on ilmainen ja testilevyt lähetetään postitse. Niissä on selvät ohjeet, miten toimia.
— 5,2 prosentilla suomalaisilta seulontaan osallistuneilta on todettu verta ulosteessa ja tähystyksiä on suoritettu 4000. Syöpiä on löydetty 104 ja syövän esiasteita 689 eli löydöksiä joka 5. tähystyksessä. Seulontaan kannattaa siis todella osallistua. Testi tulee toistaa joka toinen vuosi, Inkeri Elomaa sanoo.
Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että seulonta pienentää normaaliväestön kuolleisuutta paksu- ja peräsuolisyöpään 12—33 prosenttia.
Seulonnan tavoitteeksi riittää 10—15 prosenttinen kuolleisuuden lasku. Jo silloin se on kannattavaa.
Tällöin seulontaan käytetyt kulut ovat halvemmat kuin syövän hoitoon hupenevat kulut.
Kaikki seulontaan kutsutut eivät kuitenkaan osallistu tutkimukseen – kutsutuista naisista 78 prosenttia ja miehistä 64 prosenttia on lähettänyt ulostenäytteen.
Elomaa arvelee, että ulostenäytteen lähettämistä kainostellaan ja se koetaan kiusalliseksi. Avoin tiedottaminen kolorektaalisyövän oireista ja taudinkulusta sekä häpeäntunteen kitkeminen olisivatkin avainasemassa syövän asianmukaisessa hoidossa.
— Ulostenäytteiden annossa ei ole mitään hävettävää, muistuttaa Elomaa.
Tietoa kolorektaalisyövästä
- Koko maailmassa kolorektaalisyöpä on miesten neljänneksi ja naisten kolmanneksi yleisin syöpä, johon sairastuu vuosittain 1,2 miljoonaa ihmistä.
- Riskitekijöitä ovat yli 50 vuoden ikä, vähäinen liikunta, rasvainen ja vähäkuituinen ruokavalio, ylipaino, istumatyö, aiemmat todetut suoliston polyypit ja suvussa esiintynyt kolorektaalisyöpä.
- Sairastumisriskiä lisää myös pitkäaikainen suoliston tulehdussairaus, kuten haavainen paksusuolentulehdus tai Crohnin tauti.
- Syöpäriskiä voivat pienentää runsaskuituinen ruokavalio sekä riittävä liikunta.
- Kolorektaalisyöpää hoidetaan leikkauksin, kemoterapialla, sädehoidolla ja uusilla biologisilla täsmälääkkeillä.
- Varhaisessa vaiheessa havaitut syövät pystytään yleensä parantamaan leikkauksella.
- Paikallisesti levinneen suolistosyövän hoitoon liitetään leikkauksen jälkeen lääkehoito.
- Sädehoitoa annetaan yleensä ennen leikkausta vain peräsuolen syövän hoitoon.
- Uusia täsmälääkkeitä käytetään etenkin levinneen kolorektaalisyövän hoitoon. Niitä annetaan yhdessä solunsalpaajahoitojen kanssa.
- Colores ry (www.colores.fi) on kolorektaalisyöpää sairastavien suomalaisten potilasjärjestö, joka tarjoaa runsaasti tietoa ja tukea syöpäpotilaille ja heidän omaisilleen. Tutustu yhdistyksen kotisivuihin!
Artikkeli: Johanna Eerikäinen
