Terve.fi

Yleistietoa haavaisesta paksusuolentulehduksesta


Haavainen paksusuolitulehdus jaetaan kolmeen luokkaan: proktiitti, distaalinen koliitti ja pankoliitti. Lue lisää haavaisesta paksusuolitulehduksesta.
Kuvat Fotolia

Haavaisen paksusuolentulehduksen aiheuttajaa ei tiedetä. On arveltu, että taudin puhkeamiseen vaaditaan useiden alttiusgeenien muutoksia sekä laukaiseva ympäristötekijä kuten infektio. Näiden seurauksena paksusuolen limakalvolla kehittyy poikkeava puolustusreaktio ja syntyy krooninen tulehdus. Tulehdus alkaa yleensä peräsuolesta, josta se leviää syvemmälle paksusuoleen. Levinneisyyden perusteella tauti jaotellaan kolmeen luokkaan (Montrel-luokittelu): peräsuolitulehdukseen (proktiitti), vasemmanpuoleiseen paksusuolitulehdukseen (distaalinen koliitti) ja laaja-alaiseen, koko paksusuolen tulehdukseen (pankoliitti).

Lue haavaisen paksusuolentulehduksen oireista.

Haavaisen paksusuolitulehduksen seuranta

Haavainen paksusuolitulehdus on krooninen sairaus, jota täytyy seurata. Käytännössä seuranta toteutetaan verikokein ja paksusuolen tähystyksin. Taudin alkuvaiheessa seurantatutkimuksia vaaditaan tarvittaessa tiheämmin, jotta voidaan selvittää taudin aktiivisuutta, lääkehoidon riittävyyttä ja sen sivuvaikutuksia.

Koska haavaisessa paksusuolitulehduksessa oireiset ja oireettomat vaiheet vuorottelevat, on hoitoon hakeuduttava uudelleen, mikäli oireita ilmenee pitkänkin oireettoman vaiheen jälkeen. Tällöin tehdään uusi paksusuolen tähystystutkimus, jonka perusteella määritetään taudin aktiivisuus ja levinneisyys. Oireisessa vaiheessa lääkitystä joudutaan yleensä tehostamaan.

Lue lisäksi haavaisen paksusuolitulehduksen hoidosta.

Haavaiseen paksusuolitulehdukseen liittyy kohonnut paksu- ja peräsuolisyöpäriski. Tämän vuoksi koko suolen tautia sairastavilla aloitetaan seurantatähystystutkimukset 8–10 vuotta diagnoosin jälkeen. Tähystystutkimuksia tehdään 1–5 vuoden välein tai tiheämmin, riippuen siitä, onko suolen limakalvolla todettu syöpävaaraa ennakoivia muutoksia. Vaikea limakalvon kasvuhäiriö tai varsinainen syöpälöydös johtavat muutoksen poistoleikkaukseen.

Haavaisen paksusuolitulehduksen periytyvyys

Sukutaustalla on merkitystä haavaisen paksusuolitulehduksen puhkeamisessa. Lähisukulaisen tulehduksellinen suolistosairaus lisää taudin puhkeamisriskiä. Sairauden periytymisen mekanismit ovat kuitenkin vielä epäselviä.

Haavaisen paksusuolitulehduksen yleisyys

Haavainen paksusuolitulehduksen esiintyvyys on korkea länsimaissa ja etenkin Pohjoismaissa. Suomessa sen yleisyys on noin 450/100 000 ihmistä ja uusia tapauksia ilmaantuu noin 25/100 000 vuosittain. Tauti voi puhjeta missä iässä tahansa, mutta tavallinen sairastumisikä on nuoruusiässä/varhaisaikuisuudessa 20–30-vuotiaana. Toinen ilmaantuvuushuippu saatetaan havaita 50–60 vuoden iässä.

Haavaisen paksusuolitulehduksen ennuste

Vaikka kyseessä onkin krooninen sairaus, haavainen paksusuolitulehdus ei vaikuta eliniän ennusteeseen ja hyvällä hoidolla voidaan päästä pitkiinkin oireettomiin jaksoihin. Pahenemisvaiheiden yhteydessä tauti voi kuitenkin merkittävästi heikentää potilaan elämänlaatua. Tautiin liittyy kohonnut paksu- ja peräsuolisyöpäriski, minkä vuoksi seurantatutkimuksiin osallistuminen on tärkeää.

Lähteet:

Markus Mäkinen, Olli Carpén, Veli-Matti Kosma, Veli-Pekka Lehto, Timo Paavonen, Frej Stenbäck (toim.), Colitis ulcerosa, Patologia, Kustannus Oy Duodecim 2012.

Haavainen paksusuolitulehdus (colitis ulcerosa), Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Martti Färkkilä, Markku Heikkinen, Helena Isoniemi, Pauli Puolakkainen (toim.), Tulehduksellisten suolistosairauksien kliininen kuva ja taudinkulku, Gastroenterologia ja hepatologia, Kustannus Oy Duodecim 2018.

ICD-10:

K51 Haavainen koliitti

Julkaistu: 5.8.2019