Voi hyvin

Kirsti Kuosmanen: Kasvoin kiltistä tytöstä villiksi naiseksi


Kirsti Kuosmanen on tehnyt elämässään äkkikäännöksiä ja matkustanut maailman ääriin etsimään uutta. Suurimman löydön hän teki Intiassa. Seksuaalienergia avautui ashramissa henkisen harjoituksen yhteydessä.
Kuvat Milka Alanen

Joitakin vuosia sitten Kirsti Kuosmanen meditoi Kali-jumalattaren temppelissä äiti Amman luona intialaisessa ashramissa, kun hänen päähänsä hiipi vieras ajatus. Se sanoi, että hänen tuli alkaa opettaa naisia.

Ensiksi Kirsti torjui koko ajatuksen. Hän oli opiskellut näyttelijäksi ja hahmoterapeutiksi, mutta mitä erityistä annettavaa hänellä olisi juuri naisille? Ei tullut mitään mieleen.

Äiti Amman luona tapahtui muutakin merkillistä. Erään meditaation aikana Kirstin seksuaalienergia avautui voimallisesti. Kokemus yllätti, sillä äiti Amman maailmassa keskityttiin kehollisuuden sijasta henkisyyteen.

– Myöhemmin ymmärsin, että kun sydämeni avautui, avautui myös seksuaalienergiani. Selväksi tuli, ettei minun ainakaan pidä jäädä nunnaksi ashramiin, Kirsti naurahtaa.

Oli tullut aika jatkaa etsintää.

Muutos hiipi elämään

Etsinyt Kirsti oli elämässään ennenkin.

– Minulla on aina ollut vahva elämänenergia ja kiinnostus elämää ja mystisyyttä kohtaan. Kun jokin on vetänyt puoleensa, olen rohkeasti mennyt sitä kohti. Teatterista lumouduin vaihto-oppilasvuotenani Kaliforniassa. Sen mystiikka ja luovuus vetivät puoleensa.

Lukion jälkeen Kirsti lähti taas, tällä kertaa Lontooseen punkkariksi – tähtäimenään paikallinen teatterikoulu.

Palattuaan Suomeen vastavalmistuneena näyttelijänä hän sukelsi omaksi ihmetyksekseen heti uraputkeen ja pääsi näyttelemään Ryhmäteatteriin, Helsingin Kaupunginteatteriin ja Kansallisteatteriin. Kirsti oli myös mukana perustamassa improvisaatioteatteri Stella Polarista, jossa hän työskentelee yhä.

Muutaman hektisen ja onnellisen näyttelijävuoden jälkeen teatteri ei enää riittänyt. Muutos hiipi Kirstin elämään ahdistuksen kautta.

Lontoon-vuosinaan hän oli alkanut seurustella muusikko Ismo Alangon kanssa. Pariskunta sai ensimmäisen lapsensa vuonna 1992. Onnenhuumaan sekoittui kuitenkin tummia varjoja. Kirsti sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

– Lapsen syntymä nosti pintaan selvittämättömiä asioita omasta lapsuudestani ja nuoruudestani, hän kertoo.

– Turvan tunne oli usein puuttunut. Paras ystävättäreni oli kuollut väkivaltaisesti, kun olin nuori. Piilotetut tunteet vyöryivät pintaan. Myös teatterissa aloin saada paniikkikohtauksia.

Silloin avuksi tuli kollega, näyttelijä-ohjaaja Marcus Groth, joka oli opiskellut Tanskassa Gestalt-terapiaa, suomalaisittain hahmoterapiaa.

”Hahmoterapiassa tutkitaan sitä, mikä estää ihmistä olemasta läsnä ja kontaktissa toiseen sekä myös omaan itseen. Innostuin valtavasti siitä, miten hahmoterapiassa löydetään kehon, mielen ja tunteiden yhteys poistamalla esteet energian virtaukselta.”

Tuntematon kutsui taas. Kirsti halusi oppia hahmoterapiasta kaiken ja suuntasi Tanskaan sitä opiskelemaan.

Miten Kirsti löysi joogan ja tantran pariin? Entä mitä hän ajattelee seksuaalienergiasta ja nautinnosta? Lue koko juttu Voi hyvin -lehden numerosta 6/2019, joka ilmestyi 17.7.!

Julkaistu: 17.7.2019