Kirsti Kuosmanen: "Kasvoin kiltistä tytöstä villiksi naiseksi"

Joitakin vuosia sitten Kirsti Kuosmanen meditoi Kali-jumalattaren temppelissä äiti Amman luona intialaisessa ashramissa, kun hänen päähänsä hiipi vieras ajatus. Se sanoi, että hänen tuli alkaa opettaa naisia.

Ensiksi Kirsti torjui koko ajatuksen. Hän oli opiskellut näyttelijäksi ja hahmoterapeutiksi, mutta mitä erityistä annettavaa hänellä olisi juuri naisille? Ei tullut mitään mieleen.

Äiti Amman luona tapahtui muutakin merkillistä. Erään meditaation aikana Kirstin seksuaalienergia avautui voimallisesti. Kokemus yllätti, sillä äiti Amman maailmassa keskityttiin kehollisuuden sijasta henkisyyteen.

– Myöhemmin ymmärsin, että kun sydämeni avautui, avautui myös seksuaalienergiani. Selväksi tuli, ettei minun ainakaan pidä jäädä nunnaksi ashramiin, Kirsti naurahtaa.

Oli tullut aika jatkaa etsintää.

Etsinyt Kirsti oli elämässään ennenkin.

– Minulla on aina ollut vahva elämänenergia ja kiinnostus elämää ja mystisyyttä kohtaan. Kun jokin on vetänyt puoleensa, olen rohkeasti mennyt sitä kohti. Teatterista lumouduin vaihto-oppilasvuotenani Kaliforniassa. Sen mystiikka ja luovuus vetivät puoleensa.

Lukion jälkeen Kirsti lähti taas, tällä kertaa Lontooseen punkkariksi – tähtäimenään paikallinen teatterikoulu.

Palattuaan Suomeen vastavalmistuneena näyttelijänä hän sukelsi omaksi ihmetyksekseen heti uraputkeen ja pääsi näyttelemään Ryhmäteatteriin, Helsingin Kaupunginteatteriin ja Kansallisteatteriin. Kirsti oli myös mukana perustamassa improvisaatioteatteri Stella Polarista, jossa hän työskentelee yhä.

Muutaman hektisen ja onnellisen näyttelijävuoden jälkeen teatteri ei enää riittänyt. Muutos hiipi Kirstin elämään ahdistuksen kautta.

Lontoon-vuosinaan hän oli alkanut seurustella muusikko Ismo Alangon kanssa. Pariskunta sai ensimmäisen lapsensa vuonna 1992. Onnenhuumaan sekoittui kuitenkin tummia varjoja. Kirsti sairastui synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

– Lapsen syntymä nosti pintaan selvittämättömiä asioita omasta lapsuudestani ja nuoruudestani, hän kertoo.

Silloin avuksi tuli kollega, näyttelijä-ohjaaja Marcus Groth, joka oli opiskellut Tanskassa Gestalt-terapiaa, suomalaisittain hahmoterapiaa.

– Hahmoterapiassa tutkitaan sitä, mikä estää ihmistä olemasta läsnä ja kontaktissa toiseen sekä myös omaan itseen. Innostuin valtavasti siitä, miten hahmoterapiassa löydetään kehon, mielen ja tunteiden yhteys poistamalla esteet energian virtaukselta.

Tuntematon kutsui taas. Kirsti halusi oppia hahmoterapiasta kaiken ja suuntasi Tanskaan sitä opiskelemaan.

Lue myös: Hahmoterapiassa kuvat kumpuavat syvistä lähteistä

Kirsti valmistui Gestalt-terapeutiksi vuonna 2007 ja on siitä asti työskennellyt ammatissa sivutoimisesti. Mutta hahmoterapia toi elämään muutakin.

– Yksi tanskalaisista opettajistani oli shamaani ja henkisen tien kulkija. Hänen ansiostaan löysin joogan, ja pikkuhiljaa minussa alkoi herätä kaipuu henkisyyteen.

Kirsti kertoo olleensa siihen asti täysin maallinen ihminen.

– Olin kasvanut tavallisessa kodissa, jossa ei harrastettu uskontoa eikä muuta henkistä ajattelua. Hahmoterapian transsendentaalisuus muutti ajatteluani. Siinä käsitellään kehon ja mielen lisäksi myös sielua.

Opettajashamaani johdatti Kirstin henkiselle matkalle. Ja koska Kirsti oli tottunut pelottomasti seuraamaan sisäistä paloaan vaikka maailman ääriin, hän pakkasi reppunsa ja matkasi Intiaan, kerran jos toisenkin. Juuri yhdellä niistä matkoista hän sai meditaation kautta tiedon, että opettajan työ olisi häntä varten.

Kirsti ei kuitenkaan heti ymmärtänyt, mitä jaettavaa hänellä olisi ja nimenomaan naisille. Hän opiskeli psykofyysistä psykoterapiaa ja elämäntaidon valmennusta, tulipa hänestä myös onnellisuusvalmentaja. Mutta vasta shakti-tanssitunnilla hän tunsi, että ovi aukesi, ensin raolleen.

– Shakti-tanssi on osa kundaliinijoogaa. Ja kundaliinienergia on seksuaalista energiaa, hän selittää.

Sitten Kirsti törmäsi tantraan.

Elettiin 2000-luvun alkua. Helsinkiläinen Joogakoulu Shanti järjesti tantrakurssin, jolle Kirsti osallistui.

Tantralle ei ole yhtä selkeää määritelmää. Sanotaan, että tantra on tie, menetelmä, elämäntapa, henkinen polku. Sen ytimessä on seksuaalienergia, joka otetaan käyttöön.

Kirstiin teki vaikutuksen se, kuinka tantrassa yhdistyvät seksuaalisuus ja henkisyys.

– Seksuaalienergia ja tietoisuuden energia ovat saman energian eri ääripäitä. Tietoisuus on toinen puoli, seksuaalisuus toinen puoli, hän kuvailee.

– Ei siis ihme, että oma seksuaalienergiani avautui ashramissa, kun tein henkistä harjoitusta.

Tantra sopii myös improvisaatioteatterin ammattilaiselle.

– Tantran ydin on se, miten elinvoima saadaan liikkumaan kehossa, mielessä, tunteissa ja tietoisuudessa mahdollisimman vahvasti ja voimakkaasti. Tämä vapauttaa myös luovuuden.

Oman luontonsa mukaisesti Kirsti halusi tietää heti tantrasta kaiken.

– Päätin löytää maailman parhaat tantraopettajat. Heitä kohtasin Thaimaassa, Egyptissä ja Ibizan tantrafestivaaleilla.

Tuntematon ei pelottanut taaskaan, päinvastoin. Kohta Kirsti oli jo Balilla opettamassa taolaisuutta, tantraa ja shamanismia.

– Taolaisuus viehättää minua, sillä siinä on paljon herkullisia, erityisesti naisille kehitettyjä elinvoimaa ja seksuaalista nautintoa lisääviä harjoituksia, kuten jademuna-harjoitukset.

Lue myös: Rajoittaako häpeä seksielämääsi?

Pari vuotta sitten Kirstin ansioluetteloon ilmaantui uusi ammattinimikeyhdistelmä, kun hän valmistui seksi-, rakkaus- ja parisuhdevalmentajaksi. Työssään hän käyttää kaikkea oppimaansa ja kokemaansa.

– Nyt en enää ihmettele, miksi minun on pitänyt tehdä ja opiskella sitä ja tätä. Mennä vaikka maailman ääriin jonkin kurssin perässä. Olen tarvinnut kaiken opin ja kokemuksen, että voin tehdä tätä työtä.

Kali-jumalattaren vihje on vihdoin kirkastunut.

– Haluan opastaa naisia ottamaan haltuun oman voimansa ja villeytensä. Naisia kahlitsee niin moni asia. Meitä on painettu alas aina, yhtenä esimerkkinä noitavainot. Kristinuskon pohjalla on käsitys, että nainen on se syntinen. Vaikka emme olisi uskonnollisia, se ajattelutapa on iskostunut kulttuurimme rakenteisiin.

Myös kiltin tytön syndrooma piinaa monia meistä.

– Paheelliset naiset ovat saaneet olla villejä ja ilmaista seksuaalisuuttaan, mutta me kiltit naiset emme ole. Meitä on palkittu kunnollisuudesta ja kiltteydestä pienestä pitäen. Ja samalla kun on palkittu, meidät on pidetty ruodussa.

Kun kiltti tyttö vanhenee, hän muuttuu näkymättömäksi naisena. Naisten vaihdevuosia ajatellaan ajanjaksona, jolloin nainen menettää viehätysvoimansa ja hänen seksuaalisuutensa hiipuu. Nainen muuttuu äkäiseksi eukoksi ja kadottaa naiseutensa.

Mutta kaikissa kulttuureissa ei ajatella näin. Kirsti kertoo, että kiinalaisessa kulttuurissa menopaussia kutsutaan naisen toiseksi kevääksi. Nainen ei ole menettänyt mitään, vaan hän on saanut lisää.

– Hänellä on silloin käytössään monta energiaa, on nuoren tytön energia, hedelmällisen naisen energia sekä viisauden energia. Voimavarat lisääntyvät, kun niitä ei enää tarvita jälkeläisten tuotantoon.

Toinen kevät voi olla seksuaalisuuden iloja tulvillaan.

Kirstin silmät loistavat, kun hän alkaa puhua lempiteemastaan. Se on seksuaalinen ja sensuaalinen nautinto.

– Tie nautintoon lähtee vastaanottamisesta. Ensin pitää uskaltaa ottaa vastaan. Useimmat meistä uskaltavat antaa enemmän kuin vastaanottaa. Olemme tottuneet jatkuvaan suorittamiseen ja unohdamme, että välillä meidänkin täytyy tankata.

Kirsti lisää, että tekniikkaa voi harjoitella yksin. Ei tarvitse odottaa, että joku toinen ihminen tuo sen meille.

– Sama juttu kuin meditaatiossa. Ensin opitaan tekniikka, sitten tekniikasta pitää päästää irti, olla nyt-hetkessä. Lopulta antaudumme toiseen tietoisuuden tilaan ja näin tapahtuu myös seksuaalisessa kokemuksessa, orgasmin kokemuksessa. Ajattelen usein, että sooloseksi ja orgasmi on uusi meditaatio.

Arjen paineiden rasittama nainen, esimerkiksi työssäkäyvä perheenäiti, saattaa tuhahtaa Kirstin sanoille. Eikö riitä, että elämästä selviää, miksi pitää vielä opetella nauttimaan oikein? Ja missä välissä siihen on edes aikaa?

Kirstin mukaan juuri stressaantunutta nautinto palvelee.

– Kun elämme jatkuvassa supistuneessa pelon tilassa, kuten stressitilassa, me tarvitsemme nautintoa. Nautinnon kautta hermostomme oppii uuden kukoistavamman perustilan. Nautinto alentaa stressiä ja luo henkistä turvaa.

Kirsti puhuu kehollisuuden kokemuksesta, jota erilaisten laitteiden hallitsema nykyihminen tarvitsee vastapainona pään ja älyn ylivallalle.

– Siihen auttavat keholliset harjoitukset, joissa huomio palautetaan omaan kehoon. Esimerkiksi kehomeditaatiossa hiljennytään aistimaan tuntemuksia, mitä kehossa on tässä ja nyt. Kun löydämme suhteen omaan nautintoomme, sitä ei enää tarvitse suorittaa. Kun saamme kiinni seksuaalisen ja sensuaalisen nautinnon mausta, se on jotain, mitä haluamme lisää.

Kirsti korostaa, että seksuaalisuus on olemassa ihmisessä itsessään, se ei ole vain parisuhteen asia.

Terapeutin mukaan kaikilla on tarve turvaan, rakkauteen ja intiimiyteen. Mutta myös erillisyyteen. Vain erillisyyden kautta parisuhteeseen tulee erotiikkaa.

– Yksi suurimpia taitoja parisuhteessa on se, miten jonglöörataan näiden kahden suorastaan päinvastaisen asian välillä niin, että meillä säilyy vetovoima toiseen.

Lue myös: Selviydyitkö kriisistä? Vaikeudet vahvistavat psyykkistä kestävyyttä

Seksuaalienergiaa voivat jumittaa esimerkiksi traumat ja väärin opitut asiat, häpeä, syyllisyys ja pelot.

– Monet naiset kokevat olevansa niiden takia rikkinäisiä ja viallisia. Mutta kukaan ei ole, Kirsti lohduttaa.

– Kun tukokset poistetaan harjoituksilla, niiden takaa löytyy meidän todellinen voimavaramme, joka on työnnetty varjoihin. Seksuaalienergia alkaa virrata vapaasti, ja ihminen löytää oman alkuperäisen eheytensä ja olemuksensa eri puolet.

Kirsti puhuu myös omasta kokemuksestaan. Hänenkin seksuaalienergiansa on ollut tukossa, oma voima kateissa. Muutenkin elämänpolulle on osunut ylämäkiä ja haasteita. Ehkä pahin niistä oli avioero muutama vuosi sitten.

– Se suisti minut täysin tyhjän päälle. Nuorempi lapseni oli vielä teini-iässä silloin. Mutta vaikka eroon liittyi raskaita tunteita, lopulta se voimaannutti. Minun oli pakko astua omaan voimaani.

Voimaantuminen pelottaa juuri siksi, että se voi enteillä elämänmuutosta.

– Psyyke yrittää pitää meitä turvassa vanhassa tutussa selviytymismekanismissa. Pelottaa lähteä uuteen ravistelemaan rakenteita, mutta kannustan rohkeuteen.

Sieltä se Kirstin mukaan löytyy, oma todellinen voimamme. Kun tunnemme itsemme, meillä ei ole enää tarvetta pienentää itseämme, vaan voimme astua todelliseen kukoistukseemme.

– Otamme vastaan elämän tuoman runsauden ja nautimme sen kaikista väreistä, Kirsti hymyilee.

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehden numerossa 6/2019.