Vaikeudet moukaroivat sietokykyämme, ne iskevät meidät kanveesiin. Silti nousemme ylös, selviydymme musertavista kriiseistä. Soili Poijula tietää, kuinka voimme vahvistaa psyykkistä kestävyyttämme, resilienssiä.
Oma tai läheisen sairastuminen, työpaikan menettäminen, väkivallan kohtaaminen tai onnettomuus suistavat meidät äkisti raiteiltamme. Avioero tai jatkuvat muutospaineet työelämässä koettelevat. Elämä tuo jokaisen eteen isompia ja pienempiä vastoinkäymisiä, eikä kolhuilta säästy kukaan.
Suurin osa ihmisistä selviää vaikeistakin kriiseistä
Selviytymiskyky on osittain perittyä ja synnynnäistä. Nykyään psykologiassa kuitenkin tiedetään, että kuka tahansa voi oppia kehittämään omaa psyykkistä kestävyyttään. Resilienssi ei ole ihmisen ominaisuus, vaan taito, psykologi ja traumapsykoterapeutti Soili Poijula kertoo.
Poijula on vuosikymmeniä tutkinut ihmisen joustavaa selviytymis- ja palautumiskykyä eli resilienssiä. Hän on työssään kohdannut ihmisiä suurten muutosten, kriisien ja traumojen keskellä. Poijula on koonnut kokemuksiaan ja tutkittua tietoa aiheesta talvella ilmestyneeseen kirjaansa Resilienssi – Muutosten kohtaamisen taito (Kirjapaja).
Psykologiaan resilienssi-sana lainattiin fysiikasta, jossa se tarkoittaa materiaalin kimmoisuutta ja iskunkestävyyttä. Vielä muutama vuosikymmen sitten psykologit uskoivat resilienssin merkitsevän myös ihmisen särkymättömyyttä.
– Nyt tiedämme, että sellaista ei ole olemassa, Poijula sanoo.
Resilienssiä voi kasvattaa
Resilienssin harjoitteluun ole tarjolla nopeita vippaskonsteja. Ensimmäinen askel on haavoittuvuuden ja inhimillisyyden hyväksyntä.
– Resilienssin ydintä on se, että ymmärrämme ja hyväksymme sietokykymme rajat. On tosiasia, että suuret vaikeudet ja poikkeuksellisen kovat kokemukset altistavat henkisen terveyden ja kestävyyden menettämiselle, Soili Poijula sanoo.
Haavoittuvuuden hyväksyntä ei tarkoita luovuttamista. Jokainen voi harjoitella psyykkisen kestävyyden taitoja, vaikka taustalla olisi paljon vaikeita kokemuksia ja tavallinen arjen stressi tuntuisi vievän voimat.
Resilienssi alkaa asenteesta, eikä sen harjoitteluun ole tarjolla nopeita vippaskonsteja.
Resilienssi pilkahtaa usein esiin tilanteissa, joissa sitä ei uskoisi olevan. Suurin osa ihmisistä on tietämättään kestäviä. Toisilta taas suuret vaikeudet syövät merkittävänkin kestokyvyn.
– On todettu, että näennäisesti parhaat selviytyjät eivät välttämättä ole lopulta kestävimpiä, Poijula huomauttaa.
Resilienssi ilmenee eri ikävaiheissa eri tavoilla. Keskitysleirien äärimmäisen raskaista oloista selvinneet saattoivat olla erittäin kestäviä keski-iässä, mutta vanhuudessa tämä ominaisuus väheni.
Pyydä apua ja tukea
Psyykkistä kestävyyttä ohjaavat osittain geneettiset tekijät. Eläinkokeissa on osoitettu, että kestävyys on suurempaa yksilöillä, joiden temperamentissa korostuvat aktiivisuus, rohkeus ja ulospäinsuuntautuvuus. Myös elimistön matalat stressireaktiot ennustavat suurempaa resilienssiä.
Ihmisten resilienssiä tukevat tunne- ja vuorovaikutustaidot, luovuus, itseluottamus, itseohjautuvuus ja sisäinen pätevyyden tunne. Myös älykkyys ja kyky ongelmanratkaisuun lisäävät taitoa kohdata vaikeuksia.
Lohtu ja toivo siitä, että asiat lopulta järjestyvät, auttavat näkemään vaikeuksien yli.
– Kun lapsi saa riittävästi huolenpitoa, tukea sekä sopivan kokoisia rajoja ja vaatimuksia, selviytymisen kokemus kasvaa, Poijula sanoo.
Resilienssiä lisää varsinkin kyky pyytää apua ja tukea. Kriisin hetkellä ihmisen omat keinot ja taidot eivät täysin riitä. Tarvitsemme läheisiä ja välillä myös mielen ammattilaisia kannattelemaan itseämme vaikeimman yli.
Kannattaa lähteä ihmisten pariin, pitää yhteyttä ystäviin ja varoa käpertymästä yksin neljän seinän sisään murheidensa kanssa. Yhtä tärkeää on auttaa lähimmäisiä heidän tarvitessaan apua.
– On todettu, että läheisiään auttavat ja vapaaehtoistyötä tekevät selviytyvät nopeammin ja tehokkaammin vaikeista elämäntilanteista, Poijula kertoo.
Välillä hyvin raskaille kokemuksille saattaa olla vaikea löytää sanoja. Silloin avuksi voi tulla luovuus. Vaikeille asioille mittasuhteita antavat kirjallisuus, kuvataide, musiikki, tanssi, teatteri ja luonnon kauneuden kokeminen.
Vaikka resilienssin usein ajatellaan tarkoittavan puhtaasti mielen kestävyyttä, myös hyvä fyysinen kunto tehostaa vaikeuksista palautumista. Fyysinen kestävyys lisää kykyämme tulla toimeen stressin kanssa.
Lue myös: Hyväksyminen koettelee ja vapauttaa
Harjoittele stressiä vähentäviä mielentaitoja
Henkistä kimmoisuutta lisää myös stressiä vähentävien mielentaitojen harjoittelu. Niihin kuuluvat tietoisuus kehon reaktioista, ymmärrys omista ajatuksista ja niiden vaikutuksesta toimintaamme.
Myötätunto itseä ja muita kohtaan auttaa suurienkin vastoinkäymisten selättämisessä.
– Ei ole yhdentekevää, miten itselleen ja toisille puhuu vaikeina hetkinä. Syyttely vie voimia. Ymmärtäväiset ja myötätuntoiset sanat auttavat kestämään vaikeuksia, Soili Poijula sanoo.
Tietoinen aikalisä eli syvä hengitys ja jännittyneen kehon rentouttaminen auttavat saamaan etäisyyttä vaikeaan tilanteeseen. Kun omia ajatuksia pysähtyy huomaamaan, näkökulma laajenee ja ratkaisuja vaikeuksiin on helpompi etsiä.
Se, että suree jotakin menetystä, ei tarkoita, etteikö voisi myös iloita ja nauttia elämän hyvistä asioista.”
– Kehon rauhoittuessa vaikeat tunteet lievittyvät. Ihminen ei jää yhtä herkästi lannistavien tai murskaavien tunteiden vangiksi.
Tietoista läsnäoloa kannattaa harjoitella jo silloin, kun elämässä on tyyntä ja rauhallista.
– Kun kykenee olemaan läsnä hetkessä, voi huomata omat ja ympäristön reaktiot tietoisemmin eikä tarvitse lähteä täysillä mukaan kriisitunteiden virtaan.
Kuormittavat tilanteet eivät ole keskenään samanlaisia. Tämän vuoksi samoihin selviytymiskeinoihin juuttuminen ei ole pidemmän päälle tehokasta.
Välillä vaikean tilanteen yli kantaa kunnon hikilenkki, toisinaan meditaatio ja mindfulness. Tavallisesti ystävistä on apua, mutta on hetkiä, jolloin tarvitsemme yksinäisyyttä ja hyvän kirjan selvitäksemme eteenpäin.
– Kestävimpiä ovat ne, jotka käyttävät monenlaisia selviytymiskeinoja, Poijula sanoo.
Lue myös: Epäonnistu, mutta älä anna sen musertaa
Kestävä ja palautuva mieli
Kestävä ja palautuva mieli on joustava ja elämän ristiriitaisuutta sietävä. Sinne mahtuu samanaikaisesti erilaisia tunteita ja kokemuksia.
– Nopeimmin puolison kuoleman aiheuttamasta surusta selviävät lesket, jotka kykenevät tunnistamaan itsessään kaikkia tunteita. Se, että suree jotakin menetystä, ei tarkoita, etteikö voisi myös iloita ja nauttia elämän hyvistä asioista.
Läheisen itsemurhan, väkivallan uhriksi joutumisen, vakavan onnettomuuden todistamisen, raiskauksen tai seksuaalisen hyväksikäytön kaltaiset traumaattiset tapahtumat järkyttävät ihmisen selviytymiskykyä vaikeasti. Näitä kokee noin viidennes suomalaisista joka vuosi.
– Muuttumattomana ja täysin vahingoittumattomana traumaattisista tapahtumista selviää tuskin kukaan. Silti noin 70 prosenttia ihmisistä on trauman kohdatessaan psyykkisesti kestäviä, Soili Poijula sanoo.
Lapsuudessa koetut traumat altistavat traumaperäiselle stressihäiriölle ja masennukselle, jos myöhemmin elämässä joutuu erittäin vaikeisiin tilanteisiin.
Kun kykenee olemaan läsnä hetkessä, ei tarvitse lähteä mukaan kriisitunteiden virtaan.
Traumaattisen tapahtuman jälkeen tavallisia oireita ovat ahdistuneisuus, masennus, unettomuus, ärtyisyys ja kivut. Mieli voi käsitellä tapahtunutta sulkemalla tietoisuudesta pois kokemuksia, jotka liittyvät traumaan. Puhutaan dissosiaatiosta, joka ilmenee voimakkaina poissaolon tai epätodellisuuden kokemuksina.
–Dissosinaatio on mielen normaali suojamekanismi. Se, että sulkee asioita tietoisuuden piiristä, voi hetkellisesti toimia selviytymiskeinona.
Soili Poijulan mukaan myös vaikeista traumoista toipuvat paremmin ihmiset, joilla on runsaasti erilaisia selviytymiskeinoja ja aivan erityisen lujia, kannattelevia ihmissuhteita.
– Turvalliset ihmissuhteet ovat erittäin tärkeitä traumasta selviytyvälle. Traumasta palautumista ennustaa parhaiten ihmisen läheisiltään ja ammattilaisilta saama tuki ennen traumaa, sen aikana ja sen jälkeen.
Vaikeuksilla voi olla tarkoitus
Psyykkinen kestävyys hyvin vaikeissakin tilanteissa kasautuu yksilöille, joiden omat arvot ja elämän päämäärät ovat kirkkaita.
Poijulan mukaan uskonnolliset tai hengelliset ihmiset on useissa tutkimuksissa todettu kestäviksi vaikeuksissa. Heidän ajattelussaan korostuu elämän merkityksellisyys, jossa suurillakin vaikeuksilla voi olla tarkoituksensa.
Myös luonto- ja taide-elämykset voivat tuoda lähemmäs ihmistä suurempaa todellisuutta ja antaa tarkoitusta kärsimykselle.
– Lohtu ja toivo siitä, että asiat lopulta järjestyvät, auttavat näkemään vaikeuksien yli ja suuntaavat ajatuksia kohti tulevaa. – Moni ei voisi kuvitella raskaampaa työtä kuin äärimmäisten vaikeuksien läpikäyminen asiakkaiden kanssa. Psykologi ja traumapsykoterapeutti Soili Poijula näkee asian kuitenkin toisin.
– Ihmettelin jo urani alussa 1980-luvulla, mistä tulee ihmisen sitkeys, kyky selviytyä ja palautua hyvin vaikeista kokemuksista, esimerkiksi suurista onnettomuuksista tai läheisen itsemurhasta.
Vaikeuksien kestävä kohtaaminen
Poijula nousi julkisuuteen 24 vuotta sitten autolautta Estonian haaksirikon yhteydessä. Suomen trauma- ja kriisipsykoterapiakeskuksen perustaja on sen jälkeen hoitanut esimerkiksi seksuaalisen hyväksikäytön uhreja ja suuronnettomuuksista selviytyneitä, kuten Myyrmannin räjähdyksen uhreja.
Soili Poijula sai lapsuudessaan selkeän mallin vaikeuksien kestävästä kohtaamisesta. Isovanhempien sotaan liittyvät traumaattiset kokemukset koskettivat koko lapsuudenperhettä. Mummon ja ukin raskaimpiin sotakokemuksiin kuului kolmen lapsen menetys.
– Sodanaikaisista tapahtumista ei vaiettu. Myös järkyttäviä kokemuksia pyrittiin jakamaan turvallisesti ja ymmärtävästi. Isovanhemmillani oli säilynyt kyky kokea iloa ja välittää meille lapsille toivoa paremmasta. Lähimmäisiä autettiin niin paljon kuin pystyttiin.
Poijulan isovanhemmat toimivat tavalla, jonka nykyään tiedetään ehkäisevän sotatrauman välittymistä tuleville sukupolville.
Terapeutin oma reslienssi
Terapeutin omaa resilienssiä kasvattaa taideharrastus. Hän käy konserteissa, teatterissa ja rakastaa erityisesti Italian maalaustaidetta ja arkkitehtuuria.
–Taideteokset muistuttavat ihmisen kyvystä luoda hyvää ja kaunista suurten vaikeuksien keskellä. Ne lohduttavat. Myös pohjoinen luonto on minulle tärkeä resiliessin tuoja.”
Oulussa asuva Poijula siirtää lapsuudessaan oppimiaan resilienssin taitoja eteenpäin omille lastenlapsilleen, joista nuorin on vasta kymmenen kuukautta vanha, isommat kahdeksan- ja neljävuotiaita.
– Lastenlasten hoitaminen ja isoäitiys tuovat uskomattoman määrän voimavaroja myös minulle.
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehden numerossa 3/2019.
