Terve.fi

Karieksen hoito


Karieksen parasta hoitoa on sen ehkäiseminen hampaita harjaamalla.

Karieksen parasta hoitoa on sen ehkäiseminen. Karieksen ilmaantumisen ja etenemisen voi ehkäistä lähes kaikissa tapauksissa. Karieksen ensimmäinen ehkäisymenetelmä on mutans-streptokokkitartunnan estäminen. Hyvä keino infektiota vastaan on äidin säännöllinen ksylitolipurukumin käyttö lapsen ollessa 1–3-vuotias. Ksylitoli ilmeisesti huonontaa bakteerin kykyä tarttua hampaan pintaan. Äiti-lapsi tartuntaa voi estää myös klooriheksidiinikäsittelyllä geeli- tai lakkamuodossa. Klooriheksidiiniä tulee käyttää tarkoin ja vain hammaslääkärin ohjeiden mukaan.

Karieksen ehkäisemisen kannalta tehokas menetelmä on fluori paikallisesti käytettynä.

Fluorin hyvät vaikutukset selittyvät usealla eri mekanismilla. Suussa tapahtuu hampaiden liukenemista aina sokereita nauttiessa. Elimistö korjaa liuennutta hammaskudosta syljellä. Fluori kiihdyttää syljen aiheuttamaa hampaiden korjaantumista ja muodostuva uusi kovakudos on lisäksi kovempaa kuin alkuperäinen. Tällainen fluorin avulla kovetettu hammas kestää happohyökkäyksiä paremmin kuin hammas, jota ei ole vahvistettu fluorilla. Lisäksi fluori estää bakteerien toimintaa paikallisesti.

Liika fluorin saaminen on kuitenkin elimistölle vaarallista. Pienillä lapsilla pienikin ylimääräinen fluorimäärä voi olla kohtalokasta. Alueilla, joilla vesijohtovesi sisältää paljon fluoria, on syytä olla erityisen varovainen lasten liiallisesta fluorin saannista. Näillä alueilla ei fluoritabletteja kannata käyttää ja fluorihammastahnan käytön aloittaminen kannattaa siirtää vasta kouluikäiselle.

Fluorihammastahnan käyttö kahdesti päivässä 2–3 vuoden ikäisestä lähtien koko loppuelämän ajan takaa hyvän fluorinsaannin hampaille. Lisäksi hampaiden harjaus poistaa mekaanisesti plakkia, joka aiheuttaa hammas- ja iensairauksia. Hyvä suuhygienia estää karieksen syntyä. Hammaslangan käyttö estää myös selvästi kariesta.

Fluorihammastahnan käyttö ei yksistään riitä karieksen ehkäisyyn, vaan tärkeää on ruokailutottumukset ja happohyökkäysten määrällinen minimointi. Ravinnolla on olennainen merkitys karieksen ehkäisyssä ja hoidossa. Sokeristen välipalojen vähentäminen ja makeisten korvaaminen ksylitolivalmisteilla on tärkeä osa hyvää karieksen ehkäisyä. Light-juomat ja muut tuotteet ovat happamia ja näin siis hampaille haitallisia, vaikka eivät sisällä sokeria.

Kovakudos on erikoinen elimistön osa, sillä siinä ei ole verenkiertoa eikä imusuonitusta. Siksi kovakudokseen päässeitä mikrobeja ei saada poistettua lääkkein, vaan ne joudutaan poistamaan mekaanisin menetelmin, esimerkiksi poraamalla. Poistettu kudos korvataan paikka-aineella.

Hammaslääkäri, suuhygienisti ja hammashuoltaja voi tehdä tarpeen mukaan pinnoituksia ja fluorilakkauksia kariesta vastaan.

Tulevaisuudessa kariekseen todennäköisesti keksitään parempia hoitomuotoja ja ehkäisymenetelmiä. Ns. passiivinen immunisaatio on yksi mahdollinen ehkäisymenetelmä, mutta näyttö sen tehokkuudesta vielä puuttuu. Myös limakalvorokotetta on yritetty kehitellä.

Karieksen omahoito

Hyvä suuhygienia

Hampaiden harjaus kahdesti päivässä (ennen aamupalaa ja illalla ennen nukkumaanmenoa) fluorihammastahnalla ja hammasvälien säännöllinen puhdistaminen hammaslangalla on tärkeää.

Hampaiden pesun jälkeen suu huuhdellaan vain kevyesti, jotta fluori vaikuttaisi pidempään. Sähköhammasharja voi puhdistaa hampaat tehokkaammin kuin tavallinen harja. Lasten hampaiden pesua tulee valvoa ja tarvittaessa avustaa noin 10-vuotiaaksi asti, koska käden hienomotoriset taidot kehittyvät vähitellen riittäviksi vasta kouluiässä.

Fluori

Fluori syljessä ja hampaan pinnalla auttaa hampaita kestämään paremmin happohyökkäyksiä ja näin reikiintyminen hidastuu ja pienet reiänalut korjaantuvat. Lapsilla fluorihammastahnan käyttö voidaan aloittaa, kun ensimmäiset hampaat ovat puhjenneet. Hammastahnan lisäksi muiden fluorivalmisteiden käyttö ei ole tarpeellista, ellei niin erikseen kehoteta.

Hammastahnan fluoripitoisuus:

  • Alle 2-vuotiaat: 500 ppm
  • 2–5-vuotiaat: 1100 ppm
  • 6-vuodesta eteenpäin: 1100-1450 ppm

Fluorihammastahnan käyttöä ei suositella alle 5-vuotiaille juomaveden fluoripitoisuuden ollessa yli 1,5 ppm.

Täysksylitoli

Ksylitolituotteiden päivittäinen käyttö aterioiden jälkeen vähentää hampaiden reikiintymisriskiä. Suun bakteerit eivät pysty käyttämään ksylitolia hyväkseen, jolloin ei synny happohyökkäystä. Lisäksi ksylitolipurukumin pureskelu lisää syljeneritystä, mikä huuhtelee bakteereita ja laimentaa niiden happamia aineenvaihduntatuotteita.

Ksylitolin kokonaismäärän tulisi olla vähintään 5 grammaa vuorokaudessa. Täysksylitolivalmisteet ehkäisevät hampaiden reikiintymistä paremmin kuin valmisteet, jotka sisältävät ksylitolin lisäksi esimerkiksi sorbitolia. Pienen lapsen äidin ksylitolin käyttö lapsen maitohampaiden puhkeamisvaiheessa (1–3-vuoden iässä) näyttää estävän tai ainakin myöhäistävän lapsen kariesbakteeritartuntaa.

Ruokavalio

Säännölliset ruoka-ajat ovat tärkeitä ja ylimääräisiä naposteluja kannattaa välttää. Etenkin tiheään nautitut makeat välipalat ja happamat virvoitusjuomat (myös sokerittomat light-juomat happamuutensa vuoksi) ovat haitallisia hampaille. Hampaat kestävät noin 5–6 happohyökkäystä päivässä. Janojuomaksi suositellaan vettä.

Pienillä lapsilla yleisimpiä sokerinlähteitä makeisten lisäksi ovat makeutetut maitotuotteet, kuten sokeriset jogurtit, sokeroidut juomat ja mehut, aamiaismurot sekä sokeroitu kaakao. Näiden tuotteiden käyttötiheyteen kannattaa kiinnittää huomiota.

Mutans-streptokokkitartunnan välttäminen

Kariesbakteerit voivat tarttua aikuiselta lapselle syljen välityksellä, joten esimerkiksi samalla lusikalla syömistä lapsen kanssa tulee välttää, eikä lapsen tuttia tule nuolaista. Myös pitkään jatkuva huvitutin käyttö saattaa lisätä hampaiden reikiintymistä lapsilla. Mitä varhaisempi ja runsaampi kariesbakteeritartunta on sitä helpommin hampaat reikiintyvät jatkossakin.

Makeisten rajoittaminen

Lapsi ei osaa kaivata makeisten syöntiä ennen kuin sitä hänelle tarjotaan. Mitä myöhemmin lapsi kiinnostuu makeisista, sen parempi karieksen kannalta. Makeiset ja muut napostelut on hyvä rajoittaa 1–2 kertaan viikossa, silloinkin aterioiden yhteyteen.

Kuivan suun hoito

Kuiva suu altistaa hampaat karioitumiselle, joten sen ehkäisemiseen ja hoitoon kannattaa kiinnittää huomiota.

Milloin lääkäriin?

Hammastarkastuksessa on hyvä käydä säännöllisesti, jotta alkava reikiintyminen huomataan ajoissa ja voidaan hoitaa helposti. Hampaat voivat reikiintyä, vaikka oireita ei olisikaan.

Suuhygienialla on merkitystä myös yleiselle terveydelle, sillä suun sairauksilla voi olla yhteys muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin.

Lähteet:

Karies, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016

Karies ja hampaan reikiintyminen, Suomen Hammaslääkäriliitto

Karies (hallinta), Käypä hoito -suositus, Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriliiton asettama työryhmä 2014

Tjäderhane L. Karies ja hampaiden muut kovakudosmuutokset, Lääkärin Käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Julkaistu: 5.8.2019