Kauneus & Terveys

Kannattaako paleodieetti?


Kivikauden ruokavaliota jäljittelevässä paleodieetissä on asiantuntijan mielestä paljon hyvää. Älä kuitenkaan pyri ehdottomuuteen vaan valitse kultainen keskitie.
Kuvat iStock

Paleodieetissä jäljitellään kivikauden metsästäjä-keräilijöiden ruokavaliota, jossa ravinto hankittiin suoraan luonnosta.

Dieetti perustuu ajatukseen, jonka mukaan elimistömme ei juurikaan ole muuttunut kivikaudesta, kun taas ruokavalio on maanviljelyn, ruoan prosessoinnin ja maitotalouden myötä muuttunut merkittävästi.

Paleodieetin tiukimmassa versiossa ruokavaliosta karsitaan pois kaikki, mitä kivikauden ihmiset eivät oletetusti nauttineet ravintonaan. Pannaan joutuvat muun muassa lisäaineet, maitotuotteet, viljat, palkokasvit, puhdistettu sokeri sekä teolliset kasvirasvat.

Edellä mainittujen sijaan lautaselle kasataan runsaasti lihaa (mieluiten luomua tai riistaa), kalaa, hedelmiä ja marjoja, pähkinöitä, siemeniä sekä kasviksia.

Elimistömme on muuttunut vain vähän

– On totta, ettei kehomme ole muuttunut kivikaudesta juurikaan. Tosin laktoosia kestetään geneettisen muutoksen johdosta nykyään myös aikuisiässä, toteaa professori ja sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki.

Mustajoki myöntää, että nykyisessä länsimaisessa ruokavaliossa on korjattavaa.

– Se liittyy etenkin teollisesti prosessoituihin, energiakoostumukseltaan köyhiin mutta kaloripitoisiin tuotteisiin, kuten sokerijuomiin.

Rohkeimmat paleodieetin kannattajat kuitenkin väittävät, että esimerkiksi viljan ja maitotuotteiden käyttö on lisännyt muun muassa autoimmuunisairauksien sekä syöpien esiintyvyyttä.

Mustajoki kumoaa väitteen.

– Täysjyväviljan ja vähärasvaisten maitotuotteiden käyttö ei tutkimusten valossa lisää sairauksia.

Paleoruokavaliossa paljon hyvää

Mustajoen mielestä paleoruokavaliossa on paljon hyvää.

– Ravitsemuksellisesti mennään ilman muuta parempaan suuntaan, kun vältetään prosessoituja, ravinnollisesti köyhiä ruokia, kuten makeisia, sipsejä, sokerijuomia ja alkoholia. Myös lihajalosteiden, kuten makkaroiden ja leikkeleiden, sekä suolan käytön vähentäminen ovat hyviä asioita.

Paleodieetti sopii Mustajoen mukaan etenkin ylipainoisille. Siitä voi olla hyötyä myös sydän- ja verisuonisairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa.

– Diabetekseen liittyy lähes aina vyötärölihavuutta ja maksan rasvoittumista, joten on hyvä idea vähentää kaloripitoisia, prosessoituja tuotteita. Paleodieetillä on tutkimuksissa saatu vähintään yhtä hyviä tuloksia kuin perinteisellä dieetillä. 

Älä ala ehdottomaksi

– Ääridieetit eivät ole järkeviä. Vaarana on ruokavalion yksipuolistuminen. Puhdasta paleodieettiä on sitä paitsi mahdotonta noudattaa, sillä kivikaudella ei ollut esimerkiksi nykyajan hedelmiä ja vihanneksia.

Valitse siis kultainen keskitie.

– Jätä ensin jalostetut valmisherkut. Jos tuloksia ei synny, hilaa dieettiä hieman lisää kivikautiseen suuntaan, Mustajoki ehdottaa.

Mustajoki ei niele ajatusta siitä, että kaikki moderni olisi pahasta.

– Syö edelleen joitakin maito- ja täysjyväviljatuotteita, kasviöljyjä sekä palkokasveja. Kahviakaan ei ollut kivikaudella, mutta sen käyttöä ei kannata lopettaa, sillä siitä on tutkimusten mukaan enemmän hyötyä kuin haittaa.

Huolehdi riittävästä ravintoaineiden saannista

Paleodieetissä eläinproteiinit, kuten liha ja kananmunat, ovat suuressa roolissa. Hiilihydraatteja saadaan lähinnä kasviksista.

– Maltillinen proteiinin lisäys ei varmastikaan tee hallaa kenenkään terveydelle. Punaista lihaa kannattaa kuitenkin syödä vain silloin tällöin. Suosi mieluummin vaikkapa lintujen lihaa. Myös riista on parempi vaihtoehto, sillä sen rasvakoostumus on parempi kuin kasvatettujen eläinten lihassa.

Pidä huolta myös ravintoaineiden riittävästä saannista.

– Vaikka kivikaudella on saatu enemmän ravintokuituja kuin nykyään, on mahdollista, ettei nykyisistä jalostetuista kasviksista saa riittävästi kuituja. Siksi täysjyväviljaa ei kannata täysin unohtaa.

Jos jätät maitotuotteet, huolehdi siitä, että saat riittävästi kalsiumia.

– Kalsium-ravintolisä ei silloin ole huono idea.

Julkaistu: 29.4.2016