Kannattaako kumppanille kertoa seksihistoriansa?
Jokaisella on oma parisuhdemenneisyytensä ja joskus toisen menneisyyttä on vaikea ymmärtää tai käsitellä. Menneisyyden tapahtumia on hyvä käydä läpi kumppanin kanssa. Seksielämäänsä liittyvää historiaa pari- ja seksuaaliterapeutti ei kuitenkaan neuvo kertomaan.
Kumppanin menneisyydestä on aina hyvä tietää jotain. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos toinen ei halua kertoa mitään edellisestä suhteesta.
– Jos taas ihminen kertoo, että hänen entinen kumppaninsa oli aivan kamala hirviö, herää kysymys, miksi ihminen alun perin hirviöön rakastui, seksuaali- ja pariterapeutti Elli Raipela muistuttaa.
– Uskottomuustapauksissa tuntuu olevan tavanomainen tarina se, että petetty kumppani olisi jollakin tapaa epäonnistunut yksilö. Tottahan se on mahdollista, mutta kysyisin pettäjältä, miksi tämä on joskus ihastunut kyseessä olevaan henkilöön. Se voisi olla tie ymmärrykseen, mitä ”pettäjä” haluaa tai ei halua, Raipela neuvoo.
Lue myös: Miten olla murehtimatta puolison menneisyydestä?
Mitä kertoa seksielämästään?
Raipela ei kehota kertomaan omasta seksielämästään uudelle kumppanille, sillä seksuaalisuus on ihmisen intiimeintä aluetta ja sen saa pitää aivan omanaan. Mennyt seksielämä ei myöskään parane tai katoa, vaikka siitä kertoisi uudelle kumppanille.
– Joskus se osapuoli, joka haluaa tietää toisen aikaisemmasta seksielämästä, ei kuitenkaan kestä kuulemaansa. Osapuoli, jolta kysytään, saattaa suuressa rakastumisen huumassaan kertoa kaiken, koska uskoo toisen tarvitsevan tuon tiedon, Raipela sanoo.
Miten suhtautua lapsiin ja ex-puolisoon?
Elli Raipela muistuttaa, että vaikka parisuhde päättyykin, vanhemmuus ei pääty, ja siksi kumppani joutuu tapaamaan välillä myös lastensa äitiä tai isää. Uuden kumppanin on joskus vaikea ymmärtää tätä ja siitä aiheutuu kiistaa parisuhteeseen.
– Kehottaisin ihmisiä asettumaan aina oman lapsen asemaan ja tekemään sen mukaan. Ja jos lapsella on esimerkiksi koulun kevätjuhla, johon vanhemmat osallistuivat ennen eroa yhdessä, osallistuttakoon siihen jatkossakin yhdessä, vaikkei pariskuntana, Raipela opastaa.
Pienten lasten vanhemmat joutuvat pitämään paljonkin yhteyttä ja Raipelan mielestä uuden kumppanin on hyväksyttävä tarvittava lapsiin liittyvä yhteydenpito.
– Jos menee isän tai äidin kanssa yhteen, yhteydenpito ja tapailu on yksinkertaisesti siedettävä. Lapsilla ei mahdollisuutta valita, aikuisilla usein on.
Lue myös: Mustasukkainen uuden kumppanin lapsista
Kumppani pitää yhteyttä entiseen
On myös tapauksia, joissa kumppani pitää yhteyttä entiseensä, vaikka parilla ei ole lapsia. Saako silloin pyytää kumppani katkaisemaan välit entiseen tyttö- tai poikaystäväänsä?
– Tottakai voi, pyytää voi mitä tahansa! Parin kannattaa käydä keskustelua siitä, miksi yhteydenpidon pitäisi loppua, Raipela sanoo.
Ihminen saa Raipelan mukaan olla mustasukkainen, jos toinen osapuoli pitää yhteyttä exäänsä, mutta tärkeintä on, että seurustelukumppanit tietävät, miksi suhteessa on sellainen ilmiö, ja miettivät, voiko siitä päästä eroon.
– Eräs vanha mies totesi, että kannattaa yrittää olla samaa mieltä aina sen kanssa, jonka viereen aikoo illalla kellahtaa. Se pätee myös tässä asiassa siten, että jos nykyinen kumppani ei halua, että toinen ylläpitää suhdetta entiseen kumppaniin, niin miksei sitä voisi kunnioittaa? Raipela pohtii.
Lue myös:
Kannattaako exään pitää yhteyttä?
