Verenpaineen alentaminen nykyisiä tavoitetasoja alhaisemmaksi ei tuota lisähyötyjä kroonista munuaissairautta sairastaville, tuore katsaustutkimus osoittaa. Verenpaineen alentaminen on keskeinen osa munuaissairautta potevien hoitoa.
JAMA Internal Medicine -lehdessä julkaistut tulokset perustuvat yhdeksän tutkimuksen aineistoihin ja 8 000 potilaan keskimäärin kolmevuotisiin seurantatietoihin. Potilaat sairastivat ei-diabetesperäistä kroonista munuaissairautta.
Seurannan perusteella potilaiden munuaissairaus eteni samanlaista tahtia riippumatta siitä, laskettiinko potilaan verenpaine maltilliselle tavoitetasolle vai vielä alhaisemmaksi. Eroja ei havaittu keskeisissä munuaisten toimintaa mittaavissa testeissä eikä kuolleisuudessa. Pieniä viitteitä tosin ilmeni siitä, että intensiivinen hoito olisi ollut tehokkaampaa potilailla, joilla oli enemmän valkuaisvirtsaisuutta. Myös potilaan etninen tausta saattoi vaikuttaa tuloksiin.
Intensiivisenä tavoitetasona tutkimuksissa pidettiin alle 130/80 mmHg:n verenpainetta ja maltillisempana alle 140/90 mmHg:n tasoa. Suomessa tavoite on saada munuaispotilaan verenpaine normaalitasolle eli 130/80 mmHg:n paikkeille.
Suomessa vaikean munuaistaudin vuoksi joutuu vuosittain noin 500 henkilöä dialyysiin eli keinomunuaishoitoon. Munuaistauti altistaa myös muille sairauksille, muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille.
Lähde: JAMA Internal Medicine 2017;DOI:10.1001/jamainternmed.2017.0197
Lue lisää:
Intensiivinen verenpainehoito laskisi kuolleisuutta mutta lisäisi haittavaikutuksia
Milloin verenpaine on liian alhainen? Tietoa alhaisesta verenpaineesta
