Influenssa on influenssavirusten aiheuttama hengitystietulehdus, jonka oireita ovat mm. korkea kuume, voimakkaat lihaskivut, väsymys, päänsärky ja yskä.
Influenssa leviää läheisessä kontaktissa pisara- tai kosketustartuntana perheissä, kouluissa ja työpaikoilla. Tartuntoja tapahtuu myös yleisillä paikoilla ihmisten yskiessä.
Terveille aikuisille ja lapsille influenssa on vaaraton, mutta se on vakavampi ja rajuoireisempi sairaus kuin tavanomainen virushengitystietulehdus eli flunssa.
Iäkkäille ja muuten sairaille influenssa voi olla vakava tauti, johon liittyy lisääntynyttä kuolleisuuttakin.
Joka talvi influenssa aiheuttaa epidemian joulu-huhtikuun aikana. Tavanomaisen epidemian aikana väestöstä sairastuu influenssaan 5-15 prosenttia.
Pienentää riskiä sairastua
Influenssaa voidaan tehokkaimmin ehkäistä rokottamalla. Influenssarokote suojaa vain influenssa A- tai B-virusten aiheuttamalta taudilta. Epidemian aikanakin esiintyy aina myös muiden virusten aiheuttamia flunssia, joihin rokote ei tehoa.
Influenssarokote pienentää riskin sairastua influenssaan puoleen, eli rokotetuilla joka toinen influenssatapaus estyy. Lisäksi rokotetuilla influenssa on oireiltaan merkittävästi lievempi ja kestoltaan lyhyempi.
Iäkkäillä potilailla rokotteen hyöty on kaikkein suurin, koska vakavat tautimuodot ovat yleisempiä. Influenssavirusten vaihtelun vuoksi rokote on uusittava vuosittain.
Influenssarokote vähentää myös terveiden aikuisten sairastumista influenssaan. Terveet aikuiset saavat influenssarokotteen apteekista reseptillä.
Osalle työntekijöistä työterveyshuolto tarjoaa rokotteen ilmaiseksi. Esimerkiksi terveydenhuollon työntekijöille työnantajat tarjoavat vuosittain ilmaisen influenssarokotuksen, jolla pyritään suojaamaan sairaaloiden ja hoitolaitosten alttiita potilaita.
Osa rokotetaan ilmaiseksi
Influenssarokotus kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan riskiryhmien osalta. Rokotettavia riskiryhmiä ovat kaikki 6-35 kuukauden ikäiset lapset, kaikki 65 vuotta täyttäneet, sekä lisäksi sairautensa vuoksi suurentuneessa riskissä olevat.
Näitä sairauksia ovat mm. sydän- tai verisuonisairaus (esim. sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta), keuhkosairaus (esim. astma, keuhkoahtaumatauti), diabetes, munuaisten vajaatoiminta tai heikentynyt vastustuskyky.
Haittoja vain harvalle
Influenssarokotus on yleensä hyvin siedetty. Tavanomaisimmat haittavaikutukset ovat paikalliset reaktiot sekä lievät influenssan kaltaiset oireet, kuten lihas- ja nivelkipu tai päänsärky.
Haittavaikutusilmoituksia rokotusturvallisuusosastolle saatiin vuodessa 70 ilmoitusta eli 7 ilmoitusta 100 000:ta jaettua annosta kohti.
Influenssarokotusta ei suositella henkilölle, jolla on todettu voimakas yliherkkyys kananmunalle.
Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut tavoitteeksi iäkkäiden yli 65-vuotiaiden influenssarokotuksen kattavuudeksi 75 prosenttia. Vuonna 2007 kattavuus Suomessa oli vain 48 prosenttia.
Riskiryhmiin kuuluvien rokotus on tärkeä tapa ehkäistä influenssaepidemiaan liittyviä haittoja.
Faktaa influenssarokotuksesta
- Tärkein keino ehkäistä influenssaa on rokotus, joka tulisi ottaa ennen influenssakauden alkua.
- Rokotuksesta hyötyvät erityisesti vanhukset, pienet lapset ja tietyt riskiryhmiin kuuluvat.
- Viime syksynä käytössä ollut rokote vastaa nyt liikkeellä olevaa virusta, minkä ansiosta rokotesuoja on kohtalaisen hyvä.
- Rokotteen saaneista noin puolet välttyy infektiolta ja lopuilla tauti on oireiltaan lievempi ja lyhytkestoisempi.
- Influenssan saa tavallisesti 5-15 % väestöstä. Tänä vuonna epidemian arvioidaan jäävän viimevuotista lievemmäksi.
- Tänä vuonna vahvistettuja tapauksia on alle 500, mutta määrän odotetaan kasvavan.
- Influenssarokote ei suojaa tavalliselta flunssalta eli nuhakuumeelta.
