Hoitamaton verenpaine on iso riski muistille

Aivojaan voi suojella eteneviltä muistisairauksilta tehokkaasti liikunnalla. Liikunta pienentää esimerkiksi verenkiertoperäisen muistisairauden riskitekijöitä tehokkaasti.

Terveellinen ruokavalio ja liikunta ovat parhaat keinot ehkäistä tyypin 2 diabetesta ja sydän- ja verisuonisairauksia. Samalla suojelet aivojasi ja muistiasi, sillä pelkästään hoitamaton verenpaine voi olla muistisi kannalta vahingollista.

Aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttama verisuoniperäinen muistisairaus on nimittäin toiseksi yleisin muistisairaus. Sen taustalla voivat olla aivoinfarktit, aivoverenvuodot tai aivojen syvien osien eli valkean aineen hapenpuutteesta johtuvat vauriot.

Tiesitkö, että on olemassa myös hiljaisia aivoinfarkteja, joita voi saada ilman havaittuja oireita?

Kohonnut verenpaine lisää riskiä

Verisuoniperäisen muistisairauden oireet voivat olla hyvin moninaisia. Ensimmäiset oireet eivät välttämättä vaikuta muistiin ja välillä voi olla parempia päiviä.

Oireet voivat näkyä ensin vaikkapa vaikeuksina löytää oikeita sanoja, näkökenttäpuutoksina tai kävelyn ongelmina. Oireet vaihtelevat sen mukaan, mikä osa aivoista jää liian vähäiselle verenkierrolle.

Verisuoniperäisen muistisairauden taustalta löytyvät samat asiat, jotka lisäävät sydän- ja aivoverisuonisairauksien riskiä, kuten kohonnut verenpaine, korkea kolesterolitaso, diabetes ja ylipaino.

Nämä lisäävät aivoverenkiertohäiriöiden riskiä, mikä puolestaan lisää riskiä saada verenkiertoperäinen muistisairaus. Samat tekijät kasvattavat myös riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.

Ennaltaehkäisy tehokkaampaa kuin hoito

Eteneviin muistisairauksiin, erityisesti Alzheimerin tautiin, on kehitetty sairauden kulkua hidastavia lääkkeitä, mutta tehokkainta on ennaltaehkäistä ja hoitaa mahdolliset riskitekijät mahdollisimman hyvin.

Etenevän muistisairauden sairastumisriskiin ja todennäköisyyteen voit vaikuttaa omilla valinnoillasi pitkin elämääsi. Terveellisen ravitsemuksen lisäksi liikunta pienentää riskiä sairastua huomattavasti.

Kaikki sydäntä sykkimään laittava liikkuminen on hyödyllistä, myös imurointi ja lumenluonti – aktiivisuutta ei siis aina tarvitse lähteä hakemaan juoksulenkiltä.

Pelkkä kävelyharrastus keski-iässä voi lisätä aivojen harmaan aineen tilavuutta ja pienentää muistisairauteen sairastumisriskin jopa puoleen. Vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen mukaan jopa teini-iässä harrastettu liikunta suojaa aivojen tiedollisten toimintojen heikentymiseltä iäkkäänä.

Liikunta on tehokas ehkäisijä

Liikunta ylläpitää aivojen tiedollisia toimintoja sekä torjuu eteneviä muistisairauksia pienentämällä edellä mainittuja muistisairauden riskitekijöitä. Liikunta voi ehkäistä myös ikääntymiseen liittyvää verenpaineen nousua ja tunnetusti siitä on apua painonhallinnassa.

Liikunnan aloittaminen ei ole myöhäistä iäkkäänäkään. Iäkkäänäkin aloitettu liikunta lisää terveyden ja toimintakyvyn säilymisen todennäköisyyttä. Tänä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan fyysisesti passiivisimmat iäkkäät voivat sairastua Alzheimerin tautiin jopa kaksi kertaa todennäköisemmin kuin kaikkein aktiivisimmat.

Näin liikkumalla hyödyt eniten

Liikuntasuositusten mukaan kestävyysliikuntaa tulisi harrastaa useana päivänä viikossa yhteensä vähintään 2,5 tuntia reippaasti tai reilu tunti erittäin reippaasti. Lisäksi tulisi harjoittaa lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin kahdesti viikossa.

Liikuntasuoritukset kannattaa jakaa vähintään kolmelle päivälle, ja yhden liikkumishetken tulisi kestää vähintään 10 minuuttia, jotta terveyshyödyt ovat parhaat mahdolliset.

Liikunta kannattaa aina suhteuttaa omaan kuntoon ja päivittäiseen vireystilaan. Lisäksi kannattaa valita sellaiset liikuntamuodot, jotka tuntuvat itsestä mielekkäiltä.