Glaukooma havaittiin keväällä 2009. Vielä puoli vuotta aiemmin kaikki oli näyttänyt silmälääkärin tutkimuksessa hyvältä. Ritva Kivimäki saa kiittää toista silmäsairauttaan siitä, että hänen glaukoomansa havaittiin
– Pian käynnin jälkeen alkoi tuntua, että näin huonosti. Olin 63-vuotias ja ajattelin, että se on varmaan kaihi sitten. Vasen silmäni on aina ollut heikompi, mutta kun painoin käden sen päälle, näin yllättäen myös oikealla huonosti.
Silmälääkäri totesi näön heikkenemisen johtuvan verkkokalvon päälle kasvaneista rypyistä, jotka voitaisiin poistaa leikkauksella. Samalla hän havaitsi, että silmänpaineet olivat selvästi koholla, ja epäili glaukoomaa.
Näin tunnistat glaukooman! Lue glaukooman oireista.
Ritva oli juuri tyypillisen ikäinen, ja lisäksi hän oli voimakkaasti likinäköinen, mikä on yksi glaukooman riskitekijöistä. Hän sai lähetteen jatkotutkimuksiin sairaalan silmäklinikalle.
Jälkeenpäin Ritva ajattelee, ettei glaukoomadiagnoosi tullut täysin yllätyksenä.
– Kun katselin vanhoja silmänpaineiden mittaustuloksia silmälasiresepteistä, paineet olivat yleensä olleet 13–14, mutta kesällä 2008 ne olivat nousseet lähelle normaalin ylärajaa eli melkein 20 elohopeamillimetriin.
Likinäköisyyden takia Ritva Kivimäki on tottunut käymään säännöllisesti silmälääkärissä lapsuudesta lähtien, mutta glaukoomadiagnoosi sai hänet hieman pelästymään.
Ennen diagnoosia hän ei tiennyt kovinkaan paljon glaukoomasta, ei esimerkiksi sitä, että se voi johtaa hoitamattomana sokeuteen.
Kuinka yleinen glaukooma on? Lue lisätietoa glaukoomasta.
– Lääkäri määräsi silmätippoja, joita aloin tiputtaa silmiin. Kontrollikäyntejä oli puolen vuoden välein, ja ensimmäisen vuoden olin kauhean huolissani. Aloin jopa järjestellä kotona valokuvia, jos vaikka sokeutuisin, Ritva muistelee.
Glaukoomapotilaille tehdään yleensä kerran vuodessa näkökenttätutkimus, jota Ritva jännitti alussa erityisesti. Glaukooma kaventaa edetessään näkökenttää sivulta lähtien, joten vähitellen tuloksena saattaa olla putkinäkö.
Ihminen ei itse ehkä ymmärrä, ettei enää näe.
Toistaiseksi glaukooma on pysynyt lääkityksellä hyvin kurissa. Alkukerroilla havaittu pieni näkökenttäpuutos ei ole juurikaan laajentunut. Tosin silmätipat on muistettava laittaa 12 tunnin välein, jotta silmänpaineet pysyvät normaaleina.
– Nykytilanteessa en tietäisi, että minulla on glaukooma, koska sitä ei itse näe. Silmät osaavat valehdella niin, että luulen näkeväni jotain, vaikken näekään. Tiedän sen siitä, että kotona saatan esimerkiksi törmätä ovenpieleen. Näkökentän reunoille ei siis ilmesty mitään mustaa aluetta, niin kuin jotkut kuvittelevat.
Miten glaukoomaa voi hoitaa? Lue glaukooman hoidosta.
Nykyään sairauden eteneminen ei enää huolestuta. Glaukoomayhdistyksen aktiivina ja puheenjohtajana Ritva Kivimäki on nähnyt paljon vakavampiakin tapauksia.
– Monet eivät meinaa uskoa, ettei mennyttä näköä pysty palauttamaan. Sairauden etenemistä voi kyllä estää ja hidastaa, ja monella se myös pysähtyy.
Osalla glaukoomapotilaista sairaus havaitaan myöhään, jolloin näkökyky on jo heikentynyt niin paljon, ettei ajokorttia enää myönnetä. Ritvan mukaan se on monelle kova pala.
– Glaukooma on iso riski liikenteessä. Ihminen itse ei ehkä ymmärrä, ettei enää näe. Usein kuulee, että ”kyllä minä näen, mutta lääkäri sanoo, etten näe”.
Ritvan glaukooma on todettu sen verran hyvänlaatuiseksi, että sairaanhoitopiiri tarjoaa hänelle puolivuosittain silmänpainemittauksen ja joka toinen vuosi silmälääkärin vastaanottokäynnin.
– Käyn lisäksi yksityisellä silmälääkärillä, sillä haluan pysyä tarkkaan selvillä glaukoomani mahdollisesta etenemisestä.
Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 6/2016.
