Terve.fi

Glaukooman oireet


Glaukooma on vähäoireinen tai usein jopa oireeton. Glaukooman alussa oireita on melkein mahdotonta havaita.

Glaukooma on pääsääntöisesti oireeton tai ainakin hyvin vähäoireinen. Liian korkea silmänpaine tai muu mekanismi aiheuttaa palautumattomia vaurioita näköhermoon ja siten silmän toimintaan. Alkuvaiheessa on lähes mahdoton havaita näkökenttäpuutoksia, sillä ensimmäiset muutokset tulevat yleensä näkökentän ääreisosiin. Kun ihminen havaitsee näkökenttäpuutoksia, on tauti usein pitkälle edennyt. Muutokset etenevät hoitamattomana ja hoitamaton tauti voi johtaa jopa täydelliseen sokeuteen. Akuutissa glaukoomassa silmän tai pään kipu on hallitseva oire.

Lue lisää glaukooman hoidosta.

Primaarinen avokulmaglaukooma on tavallisin glaukoomamuoto, mikä on salakavala silmäsairaus. Se etenee oireetta ja aiheuttaa näkökentän äärialueille näkökenttäpuutoksia yleensä vasta pitkälle edetessään. Kohonnut silmänpaine voi aiheuttaa särkyä, mutta yleensä vasta silmänpaineen noustua äkillisesti yli 50 mmHg:n normaalista 10–21 mmHg:sta.

Akuutissa sulkukulmaglaukoomassa painekohtaus aiheuttaa kovaa särkyä ja silmän punoitusta. Kipu saattaa olla niin kokonaisvaltainen, että kivun ei huomaa aiheutuvan silmästä. Näkö on hämärtynyt ja kova kipu saattaa aiheuttaa toimintakyvyn heikkenemisen ja oksentelua.

Katso kuva silmän rakenteesta.

Kroonisessa sulkukulmaglaukoomassa potilaalla voi esiintyä lieviä paineennousukohtauksia, joista aiheutuvat oireet ovat samankaltaisia kuin akuutissa tilassa.

Sekundaarisista glaukoomista tärkein on kapsulaariglaukooma, joka on oireiltaan samankaltainen kuin primaarinen avokulmaglaukooma.

Glaukooman aiheuttama näönmenetys on pysyvä, joten tauti olisi todettava varhain. Tällöin hoito voidaan aloittaa mahdollisesti jo ennen näkökentän vaurioita.

Perustutkimuksia ovat silmänpaineen mittaus sekä kammiokulman ja silmänpohjan tutkiminen. Jos silmänpaine on toistetusti 22–29 mmHg tai mikäli todetaan tätä korkeampi paine, on syytä tehdä jatkotutkimuksena näkökenttätutkimus automaattiperimetrillä sekä kuvata silmänpohjan hermosäiekerros ja näköhermonpäät.

Lähteet:

Näkövammarekisterin vuosikirja 2016, Näkövammaisten liitto ry.

Uusitalo H. Glaukooman diagnostiikan ja hoidon periaatteet, Silmätautien käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2018.

Seppänen M. Silmänpainetauti (glaukooma), Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2013.

Glaukooma. Käypä hoito - suositus, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Silmälääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Glaukoomaseura ry:n asettama työryhmä Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2014. Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi

Kivelä T. ym. Silmätautien genetiikka, Lääketieteellinen genetiikka, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Julkaistu: 5.8.2019