Eija-Riitta Korhola otti toimittajan mukaan salille ja näytti, miten tempaus tehdään. Hän kertoi treeneistään Kauneus ja Terveys -lehdelle pari vuotta sitten. Tempaus on erittäin vaativa painonnoston liike, johon harva tavallinen nainen pystyy.

Eija-Riitta Korholan katse oli kohdistunut tiukasti salin kulmaan. Sormet tapailivat tangon reunaa ja kiertyivät sitten sen ympärille.

Tempaus lähtee ensin verkkaisesti, sitten kiihtyen.

– Pidä se! Taistele, taistele! , valmentaja Matti "Masa" Vestman huutaa.

Entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola on totuttu näkemään Linnan juhlien kaunottarena. Nyt hän vetää kiivaasti henkeä ja pyyhkii hiuksia kasvoiltaan käsillä, jotka ovat magnesiumista valkoiset.

Ollaan Tempaus-Areenalla, maan alle louhitussa painonnostosalissa Helsingin Hakaniemessä.

Hymy leviää Eija-Riitan kasvoille. Hiki kastelee naaman. Mahtavaa!

Eija-Riitta Korhola

Painonnostajaksi sukujuhlissa

Painonnostajaksi hän päätyi sukujuhlien kautta muutama vuosi sitten. Matti Vestman on Eija-Riitan vävynpojan isä. Hän omistaa Tempaus-Areenan. Sukujuhlissa hän kehotti Eija-Riittaa kokeilemaan.

– Minulla oli tarve tällaiselle lajille. Minun oli vaikea saada partnerini syttymään, hän naurahtaa.

Hän tarkoittaa Partner-merkkistä moottorisahaansa, joka oli hankala vetää käyntiin.

– Voin juosta pitkiä matkoja, mutta räjähtävä voima on puuttunut. Painonnosto kehittää sitä.

Eija-Riitta jäi koukkuun. Lajissa viehättää nopea edistyminen, lihasten haastaminen ja jännitys.

"Painonnosto on älylaji"

Isoilla painoilla tehtävissä nostoissa on riskinsä. Keho pitää hallita täysin ja varoa, ettei tanko osu hampaisiin. Hän kuvaa painonnostoa älylajiksi. Liikkeet ovat parhaimmillaan hitaat ja sulavat. Mitään turhaa ei tehdä.

– Tässä on monta sataa lihasta käytössä ja pulssi nousee nopeasti. Lihakseni eivät ole ikinä olleet näin kipeät.

Tempaus ja työntö: mustelmia eri kohtiin kehossa

Lajin ytimessä on kaksi liikettä: tempaus ja työntö. Molemmissa nostetaan mahdollisimman raskas tanko painoineen maasta ylös suorille käsille.

Tempauksessa ote on leveämpi kuin työnnössä, ja molemmissa on omat tarkat liikeratansa.

– Ja niistä tulee mustelmat eri kohtiin!

Eija-Riitta Korhola näyttää kännykästä kuvaa lomamatkalta. Hänellä on kananmunankokoiset mustelmat polvien yläpuolella. Työnnössä tanko nostetaan ylös reisien kautta.

Mutta keho tottuu ja mustelmat vähenevät.

Eija-Riitta harjoittelee painonnostoa kerran viikossa. Lisäksi harrastuksiin on kuulunut melonta kajakilla ja treeni kuntosalilla tai vapailla painoilla. Painonnoston aloittaminen yli viisikymppisenä ei ollut vaikeaa, kun lihaskunto oli valmiiksi hyvä.

– Oli iloinen yllätys, että tässä iässä voi löytää uuden lajin. Masa sanoi, että olen ollut entisessä elämässäni painonnostaja. Vaikka en usko entisiin elämiin.

Treenatessa kaikki muu unohtuu

Eija-Riitta ei halua paljastaa ennätyksiään. Eniten hän kilpailee itseään vastaan.

– Olen ylpeä, jos liike menee oikein. Joka treeneissä katsotaan, mikä on päivän sietokyky.

Kova työ vaatii rankan harrastuksen.

– Treenatessa kaikki muu unohtuu, koska laji on niin fyysinen. Minulle on ehkä tyypillistä kokeilla uteliaana uusia, miehisinä pidettyjä lajeja. Jokin aika sitten suoritin metsästyskortin.

"Olen parhaat päiväni nähnyt"

Selvästi erottuvat lihakset eivät ole Eija-Riitan tavoite.

– Olen parhaat päiväni nähnyt. En tavoittele fitnesskroppaa, vaan vaalin kehoani.

Hän haluaa olla vahva ja kantaa itsensä ryhdikkäästi. Iän myötä jokainen hidastuu ja voima vähenee.

Painonnosto on silti muokannut vartaloa. Jalkojen lihakset ovat kasvaneet, hartialinjan epäkkäät tulleet näkyville, ja keskivartalokin vahvistunut.

– Vyötäröni on aina ollut kapea. Koin pienen kriisin, kun huomasin, että selkäni on leventynyt. Olen saanut siihenkin lisää voimaa. Muutaman mekon olen joutunut lahjoittamaan tyttärelleni.

Laskuvarjohypyt jäivät perheen vuoksi

Seuraava harjoitus odottaa. Valmentaja Masa käskee Eija-Riittaa pukemaan valjaat selkäänsä. Niihin on kiinnitetty suuri kumirengas. Sen päällä on vielä levypaino. Sitten juoksuksi!

Tähän naiseen voima tarttuu helposti. Hän on varmaan liikkunut aina paljon.

Väärin. Lapsuudenkodissa Lahdessa viisilapsisen perheen kuopus soitti poikkihuilua. Hän ajatteli, ettei musikaalinen voi olla urheilullinen. Liikunta löytyi vasta aikuisena.

Yksi ensimmäisistä lajeista oli laskuvarjohyppy. Sen hän aloitti 27-vuotiaana. Viimeisen kerran hän puki varjon selkäänsä viisi viikkoa toisen lapsensa syntymän jälkeen.

– Olin janonnut hypyn antamaa adrenaliinia, mutta kun lensin kohti maata, äidinvaisto syrjäytti sen. Päätin, että jos pääsen ehjänä lasteni luokse, en hyppää enää.

Liikunnan ilo löytyi keski-ikäisenä

Kuntosalin hän löysi kolmekymppisenä ja juoksun lähempänä neljääkymmentä.

– Luulin aina, etten pysty juoksemaan, koska minua alkaa pistää. Lopulta tajusin, että kuka tahansa voi oppia lajin. Aloitin kahdeksan minuutin lenkeillä. Olen juossut puolimaratoneja, mutta sitten polven kuluma esti maratonharjoittelun.

Eija-Riitta Korhola työskenteli 15 vuotta Suomen europarlamentaarikkona. Matkapäiviä kertyi kymmeniä kuussa.

Kun meppiura alkoi, nelikymppinen kolmen lapsen äiti koki, että liikunta onnistui vain Suomessa, jos silloinkaan. Eihän siitä tullut mitään.

Päiviin täytyi saada liikettä. Eija-Riitta keksi alkaa tehdä kehonpainotreeniä hotellihuoneissa ja kysyä vastaanotosta parhaat lenkkireitit.

Viisi minuuttiakin treeniä kannattaa

Mikään liikunta ei ole turhaa. Aamuisin Eija-Riitta Korhola yrittää ehtiä kotinsa crosstrainerille vaikka edes viideksi minuutiksi.

Hän ajattelee, että tallettaa terveellisiä valintoja – treeniä, ravitsevaa ruokaa ja levollisesti nukuttuja öitä – hyvinvointitililleen. Kun on elänyt hyvin, tililtä voi tehdä nostoja: herkutella ja ilotella.

– Idea on auttanut minua paljon. Enää en ajattele, että jos en ehdi treenata puolta tuntia, en harjoittele ollenkaan.

Kotona Eija-Riitta on käyttänyt voimavannetta. Se on lasten hulavannetta suurempi ja painavampi väline. Hän pyörittelee sitä, kun puhuu työpuheluita. Vanne moukaroi keskivartaloa.

Kaikki mukaan painonnostoon!

– Jokaisen suomalaisen tulisi harrastaa painonnostoa, koska tässä maassa on liukasta monta kuukautta vuodessa. Laji kehittää reaktionopeutta, Eija-Riitta sanoo.

Helsinki Mission töitä tehnyt Eija-Riitta pistäisi vanhuksetkin tempaamaan. Liikettä voi tehdä jopa harjanvarrella ilman painoja!

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 12/2016.