Kauneus & Terveys

Bakteerit lihottavat ja laihduttavat sinua - voiko ne saada kuriin?


Suolistossasi asuvat pieneliöt vaikuttavat siihen, onnistutko laihtumaan vai pysytkö lihavana. Lue kuumat tutkimustulokset.
Kuvat Paavo Martikainen

30,1 kilogrammaa 9 viikossa. Kiinalaisen laihduttajan saavutus nousi joulukuussa kansainvälisiin otsikoihin, vaikkei tämä osallistunut Suurin pudottaja -kilpailuun. Uutisen tuloksesta teki se, mitä keventyjän sisuksissa tapahtui.

Hän oli 26-vuotias mies, joka oli valittu koehenkilöksi Jiao Tong -yliopiston tutkimukseen. Alussa hän painoi jyhkeät 174,8 kilogrammaa, ja verenpaine ja sokeriarvot olivat hälyttävän korkeat.

Ulostetutkimus paljasti, että miehen suolistossa rehotti Enterobacter cloacae -nimisiä bakteereja. Niitä oli 35 prosenttia kaikista hänen ruoansulatuskanavansa pieneliöistä.

Mikrobiologi Zhao Liping työryhmineen pani miehen dieetille, jonka tavoite oli vähentää enterobakteerien määrää. Uuteen ruokavalioon kuului täysjyväviljaa ja perinteisiä kiinalaisia lääkekasviksia, kuten karvaskurkkua.

9 viikossa koehenkilön E. cloacaet hupenivat 1,8 prosenttiin. 23 viikossa ne olivat hävinneet kokonaan. Kiloja katosi yhteensä 50,4. Veriarvot olivat nyt normaalit.

Bakteereilla on yhteys lihavuuteen 

Mikä yhteys bakteerilla on vaa’an lukemiin? Jokaisen suolisto vilisee bakteereja ja muita mikrobeja – niitä on enemmän kuin koko kehossa soluja. Mikrobit auttavat muun muassa sulattamaan ruokaa ja valmistavat vitamiineja. Jotkin bakteerit auttavat pysymään terveenä, toiset sairastuttavat.

Kymmenisen vuotta sitten yhdysvaltalaistutkijat pääsivät vihille siitä, että mikrobeilla on yhteys lihavuuteen. He siirsivät tavallisen hiiren ulostetta sellaisten hiirten suolistoon, jotka olivat eläneet koko elämänsä mikrobittomassa ympäristössä. Kahdessa viikossa hiirten rasvakudos lisääntyi 60 prosentilla, vaikka niiden ravintoa vähennettiin.

Sittemmin havaittiin, että lihavan ja laihan ihmisen pieneliöstö on erilainen. Lihavilla on paljon Firmicutes-ryhmän bakteereja, kun taas hoikkien suolistossa viihtyvät Bacteroidekset.

Firmikuutit lihottavat, koska ne ottavat ruoasta enemmän kaloreita käyttöön kuin bakteroidekset. Toisin sanoen eri bakteerit hyödyntävät saman ruoan eri tavalla, mikä vaikuttaa energiankulutukseen.

Esivanhemmillemme oli firmikuuteista etua, koska ruokaa oli vähemmän: ravinnosta saatiin viimeinenkin kalori irti. Sen sijaan yltäkylläisyydessä elävälle nykyihmiselle ne ovat turhankin tehokkaita, mikä näkyy lihomisena.

Enterobakteeri varastoi energiaa 

Enterobakteeri Cloacae on energian varastoija. Se vapauttaa ainetta, joka kerryttää rasvaa kudokseen ja hillitsee sen palamista. Aine aiheuttaa myös tulehdusta.

Enterobakteerit näyttävät tarvitsevan rasvaista ruokaa pärjätäkseen. Tämä paljastui, kun Zhao Liping siirsi lihavan koehenkilön enterobakteereja mikrobittomiin hiiriin. Ne lihoivat, mutta vain, jos ne söivät runsasrasvaista ruokaa. Mikrobittomat hiiret, jotka herkuttelivat rasvaisella ruoalla, eivät lihoneet.

– Tutkimuksemme todentaa ensi kertaa ihmisen suolistobakteerien kyvyn lihottaa. Näytimme, että lihavan ihmisen bakteerien liikakasvun täytyy olla tämän lihavuuden syy eikä seuraus. Lisäksi osoitimme, että lihavuuteen ja diabetekseen vaaditaan sekä huono ruokavalio että huono bakteeristo, Liping kertoo Kauneus & Terveys -lehdelle.

Zhao on lihavuusmikrobien tutkimuksen kuumin nimi. Hän on tutkinut hiirten, porsaiden ja satojen ihmisten suolistoja.

– Enterobakteeri cloacae ei ole ainoa bakteeri, joka lihottaa ihmistä. Olemme kehittäneet tavan, jolla näitä bakteereja voidaan tunnistaa. Uskomme, että niitä löytyy lähitulevaisuudessa useita.

Mahalaukun pienennysleikkaus laihduttaa 

Mahalaukun leikkaus muuttaa sekin suoliston mikrobistoa, raportoivat yhdysvaltalaistutkijat tammikuussa. Tällaisessa niin kutsutussa lihavuusleikkauksessa mahalaukun ympärille asennetaan panta, joka estää syömästä suuria määriä ruokaa. Leikattu laihtuu, ja veriarvot paranevat.

Lääkärit ovat huomanneet, että monen lihavuusleikatun diabeetikon veren sokeriarvot alkavat kohentua jo ennen kuin paino ehtii huveta. Harvardin yliopiston tutkijoiden hiiritutkimus vahvisti, että leikkaus muuttaa suoliston oloja tavalla, joka saa laihtumista edistävät ja tulehdusta ehkäisevät bakteerit viihtymään.

Tutkijat toivovat, että tulevaisuudessa hoikistavia bakteereita voidaan siirtää suoraan lihavien suolistoon. Näin tervehtyminen ja laihtuminen onnistuisi ilman kirurgin veistä.

Jos tavallinen ihminen haluaa nitistää ahneet bakteerinsa heti, mitä pitää syödä? Mitään yleispäteviä "bakteeriston parantamis" -dieettiohjeita Zhao ei suostu antamaan.

– Emme usko, että sama ratkaisu pätee kaikille. Vasta kun suolistobakteereista ja niiden yhteydestä terveyteen ymmärretään enemmän, pystytään antamaan tarkempia neuvoja, miten ruokavalio edistää hyötybakteerien kasvua.

Kun vapaaehtoiset osallistuvat Zhaon tutkimuksiin, heidän bakteeristonsa kartoitetaan perinpohjaisesti. Ruokavalio suunnitellaan jokaiselle erikseen. Laihduttajien terveydentilaa seurataan tiiviisti yhdessä lääkärien ja ravitsemustieteilijöiden kanssa.

– Esimerkiksi kiinalainen jamssi ja karvaskurkku toimivat suotuisasti valtaosalla koehenkilöistä, mutta annokset päätetään yksilöllisesti. Suosittelen, että näitä ruoka-aineita kokeillaan hyvin varovaisesti. Myös kuituja kannattaa lisätä päivittäiseen ruokavalioon. Se onnistuu parhaiten luonnollisilla täysjyvätuotteilla.

Eli suosi kasviksia ja täysjyvää. Kuulostaako tutulta?

Lihottavia bakteereita löytyy lisää 

Mikrobiologi Zhao Lipingille kävi niin kuin monelle käy: hän meni naimisiin ja lihoi. Kolmessa vuodessa vaimon kokkaukset ja uuden työn paineet – hän perusti mikrobiologian laboratorion Kiinan Taiyuaniin – näkyivät 20 lisäkilona vyötäröllä. Muutto tutkijaksi Yhdysvaltoihin toi vielä 10 kiloa lisää.

Kun Zhao palasi Kiinaan, hänen vyötärönympäryksensä oli 110 senttimetriä ja terveytensä surkea.

Vuonna 2004 Zhao luki tieteellisen artikkelin, joka muutti hänen elämänsä. Yhdysvaltalaistutkijat osoittivat hiirillä, että suolistomikrobit ja lihavuus kytkeytyvät toisiinsa. Zhao päätti kokeilla, päteekö sama häneen itseensä.

Hän ryhtyi syömään täysjyvää ja tiettyjä kasviksia, joiden on Kiinassa perinteisesti uskottu tervehdyttävän suoliston bakteeristoa. Kahdessa vuodessa Zhao oli karistanut 20 kiloa. Hänen verenpaineensa, sykkeensä ja kolesterolilukemansa kohenivat. Tulehdusta hillitsevät Faecalibacterium prausnitzii -bakteerit lisääntyivät lähes nollasta 14,5 prosenttiin.

Sittemmin Zhao on tarkastellut suolistomikrobien, ruokavalion ja lihavuuden yhteyttä lukuisissa tutkimuksissa. 2010 hän innostutti tuloksillaan alan tutkijat Human Microbiome -kokouksessa Yhdysvalloissa.

– Olen työskennellyt useiden sairaalloisen lihavien ja diabetestä sairastavien lasten ja aikuisten kanssa ja tiedän kokemuksesta, että taistelu aineenvaihdunnan häiriöitä vastaan vaatii valtavasti tahtoa ja ponnistelua sekä tieteellisesti päteviä menetelmiä. Hyvä uutinen on se, että olemme onnistuneet nyt kehittämään teknologiaa, jonka avulla se onnistuu, Zhao kertoi Kauneus & Terveys -lehdelle.

 Miten suolistobakteeristo syntyy? 

Vauvan suolistoon alkaa kertyä mikrobeja heti syntymästä. Lihavuus keskittyy usein samoihin perheisiin, joten on mahdollista, että lihavalta äidiltä ja isältä lapsille periytyvä suoliston bakteeristo on osasyyllinen lihavuuden kehittymisessä.

Jos lapsen bakteeristo saa lisäksi samantapaista ravintoa kuin vanhemmat käyttävät, vahvistuu lihavuuteen taipuvainen bakteeriston rakenne, bakteriologian professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta selittää Tanssii bakteerien kanssa -kirjassaan.

Suolistobakteeriston kirjon ratkaisevat geenit ja ruokavalio. Koostumus yhtä yksilöllinen kuin sormenjälki.

Lajisto muuttuu, jos ruokavalio muuttuu tai jos ihminen syö antibiootteja. Antibiootti tuhoaa paitsi haitallisia, myös hyödyllisiä mikrobeja. Vaikutus näkyy muutamassa tunnissa.

Artikkelia varten on haastateltu myös bakteriologian professori Pentti Huovista Turun yliopistosta.

Lähteet: Science, Science Translational Medicine, Tiede ja ISME -julkaisut sekä Pentti Huovinen: Tanssii bakteerien kanssa (Duodecim 2012).

Lue myös:

Julkaistu: 30.9.2013