Keskeytettyä yhdyntää on käytetty ehkäisykeinona pitkään. Se onkin kenties vanhimpia raskauden torjunnassa käytettyjä ehkäisymenetelmiä, vaikkakin sen luotettavuus on melko lailla heikompi kuin nykyaikaisilla ehkäisyvälineillä.
Kysy asiantuntijalta –osiossa eräs naislukija tiedustelikin, miksi keskeytetty yhdyntä ei toimi ehkäisykeinona.
”Mihin se perustuu, kun sanotaan, että keskeytetty yhdyntä ei ole ehkäisykeino? Eli tuleeko mieheltä ennen laukeamista siittiöitä? Onko ne juuri niitä paljonpuhuttuja kiimatippoja,vai mitä? Onko naisen järkevää hakea katumuspilleri, jos on harjoittanut keskeytettyä yhdyntää aikana, joka ei ole hirveän todennäköinen ovulaatiota ajatelle.”
Kysymys oli osoitettu Kimalluksen Seksivälineet ja seksuaalisuus –aihealueista vastaavalle seksuaaliterapeutti Annukka Lavikainen. Lavikaisen mukaan keskeytetty yhdyntä ei missään olosuhteissa ole luotettava raskauden ehkäisymenetelmä.
”Keskeytetty yhdyntä ei ole luotettava ehkäisykeino juuri miehen ns. liukastustippojen (kiimatippojen) sisältämien siittiöiden vuoksi. Ns. liukastustipoissa voi olla miljoonia siittiöitä jotka pääsevät emättimeen yhdynnän aikana. Tällöin on tietysti hedelmöittymisen mahdollisuus olemassa. Keskeytetyssä yhdynnässä myös ns. ’vahingon’ mahdollisuus, jolloin mies ei ehdi vetää siitintä ulos ennen siemensyöksyä, kasvaa. Vahingon riski kasvaa esimerkiksi alkoholin vaikutuksen alaisena.”
Lavikaisen vastauksessaan viittaamista liukastustippojen siittiöistä on kuitenkin olemassa eriäviäkin mielipiteitä. Esimerkiksi eräässä pienessä israelilaistutkimuksessa todettiin, ettei ennen ejakulaatiota tapahtuvassa limanerityksessä (liukastustipat) olisikaan siittiöitä. Vastaavanlaisia tuloksia on tiettävästi saatu myöhemminkin. Tästä huolimatta keskeytetty yhdyntä on melkoisen epävarma ehkäisykeino, ottaen juuri huomioon vaikka ”vahingon” mahdollisuuden.
Näin ollen Annukka Lavikainen neuvookin kysyjää harkitsemaan jälkiehkäisyn käyttöä, sillä keskeytettyyn yhdyntään liittyy aina kohonnut raskausmahdollisuus.
”Jälkiehkäisyä harkitessa tulee muistaa, että siittiöt ovat hedelmöittämiskykyisiä jopa 4 vrk. Ovulaation tarkkaa aikaa ei myöskään voi tietää ilman esimerkiksi ovulaatiotestejä. Keskeytetyssä yhdynnässä on aina riski tulla raskaaksi joten suosittelen jälkiehkäisypillerin ottamista jos yhdynnästä on kulunut alle 72 tuntia ja muuta estettä pillerin ottamiseen ei ole. Asiasta voi tarvittaessa keskustella vielä lääkärin ja apteekkihenkilökunnan kanssa.”
Lavikainen kuitenkin muistuttaa, ettei jälkiehkäisypilleri ole tarkoitettu säännölliseen raskauden ehkäisyyn ja sitä suositellaan käytettäväksi korkeintaan kolme kertaa vuodessa.
Lue koko asiantuntijan vastaus tästä.
Lähde: Terve.fi:n Kysy asiantuntijalta -palsta
Lue lisää:
Raskauden ehkäisy: Käypä hoito -suositus kumoaa vääriä luuloja
Näin kauan kestää tyydyttävä yhdyntä!
E-pillerit muuttavat naisen viehtymyksiä miehiä kohtaan
Biologinen kello tekee naisesta seksipedon 30 vuoden jälkeen
