Terve.fi

Tunnista aivoverenkiertohäiriö: Soita heti 112, jos huomaat näitä oireita kenellä tahansa

Tunnista aivoverenkiertohäiriö: Soita heti 112, jos huomaat näitä oireita kenellä tahansa
Näin tunnistat aivoverenkiertohäiriön! Älä jää seurailemaan, vaan soita apua, jos jollakulla lähelläsi on AVH-oireita.
Julkaistu 1.3.2016

Aivoinfarktiin sairastunut ei välttämättä tiedosta itse omia oireitaan. On paikalla olevien vastuulla hälyttää apua – oli potilas sitten läheinen tai täysin ulkopuolinen.

Aivoinfarkti (aivohalvaus) on tavallisin aivoverenkiertohäiriö.

Aivoverenkiertohäiriöiden takia kuolee ja vammautuu paljon ihmisiä. Nopeasti aloitettu hoito sairaalassa voi vähentää kuolleisuutta, tarvetta pitkäaikaishoitoon ja muista riippuvaiseksi joutumisen riskiä.

Aiheesta kertoi Pohjolan Lääkäripäivillä 2016 neurologian erikoislääkäri, LT Juha Huhtakangas Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Joskus potilaat jäävät turhaan odottelemaan, että oireet menisivät ohitse. Jos tulee seuraavia oireita, on syytä soittaa heti numeroon 112. Kyseessä voi olla aivoverenkiertohäiriö.

Soita nopeasti 112, jos kenellä tahansa on näitä oireita – vaikka oireet menisivät nopeasti ohitse

  • Toispuolinen raajaheikkous. Voi olla pelkästään käden heikkous, mutta yleensä sekä käden että jalan heikkous.
  • Toisen suupielen roikkuminen.
  • Puheen tuottamisen tai ymmärtämisen häiriö.
  • Epäselvä puhe.
  • Näköhäiriöt tai kaksoiskuvat. Esimerkiksi jommastakummasta silmästä voi sumentua näön tarkkuus tai mennä näkö. Näkökenttä saattaa kaventua. Näköongelmat saattavat korjaantua nopeastikin.
  • Tasapaino- tai kävelyvaikeudet. Joskus aivoverenkiertohäiriön oireena voi olla pelkkä tasapainovaikeus.
  • Jäykistely. Voi esiintyä jalkojen tai käsien heikkoutta, raajat voivat ojentua tai koukistua pakonomaisesti.

FAST-muistisääntö:

  • F face
  • A arm
  • S speech
  • T time (Kiire! Soita heti 112)

PIAN-muistisääntö

  • Puhe
  • Ilme
  • Avuton raaja
  • Nyt (Soita nyt 112!)

Soita, vaikka oireet olisivat menneet nopeasti ohitse

Jos oireet häipyvät pian, voi kyseessä olla ns. TIA-kohtaus. TIA:n saaneista 10–20 prosentille tulee 90 vuorokauden kuluessa aivoinfarkti. Jopa puolelle näistä aivoinfarkti ilmaantuu jo muutaman päivän kuluessa.

– Ohi mennyt halvausoireisto voi olla mahdollisuus estää pysyvä halvaantuminen, sanoo Huhtakangas.

Jos löydetään aivoinfarktin syy, esimerkiksi piilevä eteisvärinä tai kallovaltimon ahtauma, pystytään kenties estämään infarkti lääkityksellä tai muilla hoidoilla.

Soita ambulanssi, vaikka olisit lähellä sairaalaa

Kun soittaa ambulanssin, saadaan käynnistettyä oikeanlaiset valmistelut päivystyksessä ja potilas saa todennäköisesti nopeammin apua, kuin jos menee itse päivystykseen odottamaan.

– Hoitoketju on viritetty sillä tavoin, että vaikka olisi 200 metrin päässä päivystyksen ovelta, kannattaa soittaa ambulanssi, kuvaa Huhtakangas.

– Ambulanssista annetaan ennakkotieto polille, ja päivystyksessä ovat vastassa laboratoriohoitajat, jotka määrittävät tiettyjä verikokeita, ennen kuin voidaan aloittaa mahdollinen liuotushoito potilaalle. Jos verikokeet viivästyvät, viivästyy myös mahdollinen liuotushoito.

Lähteet:

Huhtakankaan puheenvuoro Pohjolan Lääkäripäivien tiedotustilaisuudessa 24.2.2016

Huhtakankaan esitysmateriaali

Lue myös:

Kommentoi »