Terve.fi

Antibiootteja lautasella? Kiihtyvä lihatuotanto tekee bakteereista yhä vastustuskykyisempiä

Antibiootteja lautasella? Kiihtyvä lihatuotanto tekee bakteereista yhä vastustuskykyisempiä
Maailmalla antibioottien käyttö on karannut käsistä, kun liharuoalla herkuttelu on levinnyt myös kehittyviin maihin ja räjäyttänyt tuotannon pilviin. Haitat yltävät pian myös suomalaisten lautasille.
Julkaistu: 7.9.2015

Suomessa eläintuotanto on puhdasta. Maailmalla antibioottien käyttö on kuitenkin karannut käsistä, kun liharuoalla herkuttelu on levinnyt myös kehittyviin maihin ja räjäyttänyt tuotannon pilviin, kertoo National Geographic.

Kasvu ei pysähdy

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä maatalouden antibioottien käyttö kasvaa nykyisestä hurjat kaksi kolmasosaa.

Vaikka esimerkiksi Yhdysvalloissa on viimein saatu antibioottien käyttö laskuun, kääntävät kehittyvät maat, kuten Kiina ja Intia, kurssin saman tien taas kasvuun.

Ja vaikka Suomi on edelleen yksi ruoantuotannon mallimaista, on meilläkin syytä huoleen.

”Bakteerien vastustuskyky vakava terveysuhka”

Ympäristöongelmat eivät välitä maiden rajoista, vaan ne vyöryvät läpi vankkojenkin muurien. Juuri siksi antibioottien käytön lisääntymisen pitäisi herättää huolta Suomessakin.

Lukemattomat tutkimukset ovat osoittaneet, että antibioottien käyttäminen maataloustuotannossa lisää ihmiselle haitallisten bakteerien vastustuskykyä. Siten jo olemassa olevat antibiootit menettävät tehonsa.

Nämä antibioottiresistentit superbakteerit leviävät ihmisten kiusaksi esimerkiksi maatilojen lähellä olevien vesistöjen tai maa-aineksen mukana.

Tavallisin reitti on tietenkin itse tuotantoeläimestä: niin syömämme liha kuin taputtelemamme lypsylehmä voi välittää meihin bakteereja.

– Antibioottiresistenssi on vaarallinen ja kasvava maailmanlaajuinen terveysuhka, jonka hiipumisesta ei ole nähtävissä minkäänlaisia viitteitä, vanhempi tutkija Ramanan Laxminarayan Princetonin ympäristöinstituutista kertoo.

Rikastuminen lisää kaiken kulutusta

Merkittävin syy antibioottien käytön lisääntymiseen on lähinnä aasialaisten lisääntynyt lihankulutus. Kasvaneeseen kysyntään vastaaminen vaatii rajuja toimenpiteitä.

Kun 1960-luvulla aasialaiset herkuttelivat lihalla 7 grammalla päivässä, oli luku vuonna 2013 jo 25 grammaa.

Suurin osa syystä lankeaa keskiluokan kontoille: heidän määränsä kasvaa jatkuvasti ja heillä on myös jatkuvasti enemmän rahaa kulutettavanaan, tutkimuksessa kerrotaan.

Antibiootit toimivat ruoantuotannossa kahdella tavalla. Ne suojelevat karjaa taudeilta, mutta ennen kaikkea saavat sen lihomaan. Siten tuotantomäärät kasvavat ja kasvu myös kiihtyy.

Suurimman antibioottilastin saavat siat ja kanat, joiden kulutus on maailmanlaajuisesti suurinta, kertoo Worldwatch-instituutin raportti.

Antibioottien käyttö ei lopu, vaan vaihtaa paikkaa

Antibioottien käyttö on teollistuneissa maissa kääntynyt laskusuuntaan. Suuri kiitos kuuluu kuluttajille, jotka ovat vuosikymmeniä painostaneet ankarasti esimerkiksi pikaruokaketju McDonald’sia ja muita monikansallisia yrityksiä.

Tutkijoiden arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä Yhdysvallat pystyy vähentämään antibioottien käyttöään maailmanlaajuisesta 13 prosentista kymmeneen prosenttiin.

Tuotantomäärät kuitenkin kasvavat koko ajan eikä vasta teollistuvissa maissa ole juuri minkäänlaisia rajoituksia antibioottien käytölle.

Esimerkiksi Myanmarissa, Indonesiassa, Nigeriassa, Perussa ja Vietnamissa arvioidaan antibioottien käytön kasvavan noin 150–200 prosenttia. Aasian osuus kaikesta antibioottien käytöstä noussee hurjaan 82:aan prosenttiin.

Niinpä länsimaissa aikaansaadut edistysaskeleet ovat vain pieni lohtu.

– Antibiootin keksiminen oli vallankumouksellista 1900-luvun terveydenhuollolle. Nyt se alkaa kuitenkin kääntyä ihmisiä vastaan, tutkija Laxminarayan sanoo.

Lähteet:

Lue myös:

Kommentoi »