Viime vuosina on tullut yhä enemmän näyttöä siitä, että psykoterapeuttiset menetelmät tepsivät epävakaan persoonallisuushäiriön hoidossa. Lue mitä muuta painotetaan päivitetyssä Käypä hoito -suosituksessa (2015).
Todennäköisesti tavanomaista psykiatrista hoitoa paremmin oireita lievitetään häiriön hoitoon kehitettyjen yksilö- ja ryhmäpsykoterapioiden avulla tai näiden yhdistelmillä. Nämä terapiat voivat myös kohentaa tunteiden säätelyä ja vähentää sairaalahoidon tarvetta.
Psykoterapeuttinen hoito perustuu usein keinoihin, joiden avulla parannetaan tunteiden tunnistamista ja säätelykykyä. Lisäksi häiriötä voidaan lievittää arvioimalla järjestelmällisesti ja ymmärtämällä niitä tunnereaktioita, jotka ilmenevät hoitosuhteessa.
Monia uusimmista ei vielä saatavilla
Useimmat uusista psykoterapiamenetelmistä eivät valitettavasti ole vielä saatavilla suomalaisessa erikoissairaanhoidossa, todetaan Käypä hoito -tiedotteessa.
Suositaan avohoitoa
Hoito kannattaa toteuttaa mahdollisimman pitkälti avohoidossa, todetaan suosituksessa. Jos tarvitaan sairaalahoitoa, suositaan pääasiassa päiväsairaalahoitoa.
Hoidon kulmakivenä on valmistautuminen kriisitilanteisiin. Häiriössä tyypillistä on itseä vahingoittava käyttäytyminen, joten kriisien hallintaa pidetään keskeisenä.
Potilas ja perhe kaipaavat tietoa
Potilaille pitää antaa tietoa häiriön luonteesta. Oikea tieto edistää oireiden hallintaa ja hoitoon sitoutumista.
Perheen tapaamisen merkitys mainitaan. Kun ammattilaiset tapaavat potilaan perheitä, tämä voi keventää omaisten taakkaa ja lievittää mahdollisia konflikteja esimerkiksi potilaan ja omaisten välillä.
Tavallisimpia perheessä esiintyviä ongelmia ovat kommunikaatiovaikeudet, vaikeudet suhtautumisessa potilaan vihamielisiin reaktioihin sekä pelko potilaan itsemurhasta.
Epävakaa persoonallisuus – lääke voi auttaa
Entistä enemmän suositaan mielialantasaajia ja toisen polven antipsykootteja.
Joitakin epävakaan persoonallisuushäiriön oireita voidaan lievittää lääkehoidolla. Potilailla on usein samanaikaisesti jokin muu psykiatrinen häiriö, joka saattaa edellyttää lääkehoitoa.
Esimerkiksi impulsiivisuuden ja aggressiivisuuden vähentämisessä voi olla apua mielialaa tasaavista lääkkeistä. Monihäiriöisyyden hoidossa voivat olla hyödyksi serotoniinin takaisinoton estäjät.
On kuitenkin huomattava, että useiden eri lääkkeiden samanaikainen käyttö saattaa kuitenkin altistaa potilasta lääkkeiden aiheuttamille haittavaikutuksille.
Vastuuhenkilö syytä nimetä
Jotta potilasta hoidettaisiin kokonaisvaltaisesti, kannattaa nimetä vastuuhenkilö tai -työryhmä, neuvotaan suosituksessa.
Esiintyvyys 0,7 prosenttia
Epävakaa persoonallisuus on vaikea, potilaan toimintakykyä merkittävästi heikentävä häiriö, joka kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää laajasti, kuvaillaan Käypä hoito -tiedotteessa. Häiriön esiintyvyys väestössä on arviolta 0,7 prosenttia.
Epävakaan persoonallisuuden kolme tunnuspiirrettä
Epävakaan persoonallisuuden kolme keskeistä oireulottuvuutta ovat:
- Tunne-elämän epävakaus,
- käyttäytymisen säätelyn häiriö ja
- alttius vuorovaikutussuhteiden ongelmiin.
Itsemurhariski kohonnut, käsitys itsestä vaihteleva
Epävakaaseen persoonallisuuteen liittyy runsasta psykiatrista ja somaattista oheissairastavuutta sekä merkittävä itsemurhariski.
Epävakaassa persoonallisuushäiriössä käsitys omasta itsestä on epäjohdonmukainen ja vaihteleva. Minäkäsitystä leimaa rajoittuneisuus, heikko omanarvontunto ja käsitys itsestä vajavaisena tai hävettävänä.
Herkästi häpeän tunnetta
Jos epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivä kokee tulleensa torjutuksi, hänellä on voimakas taipumus reagoida häpeän tai vihan tunteella. Tämän osoittavat viimeaikaiset tutkimukset. Näissä tilanteissa ihmisessä voivat voimistua häiriön oireet, etenkin vetäytyminen vuorovaikutussuhteissa.
- Lue myös: Riippuvainen persoonallisuus
Ennuste usein hyvä
Epävakaan persoonallisuushäiriön ennuste on uusimpien tutkimusten mukaan hyvä: oireet lievittyvät usein myös ilman hoitoa kymmenen vuoden kuluessa. Tunteiden säätelyn ongelmat tosin helpottavat hitaammin kuin muut oireet.
Lähteet:
