1. Veritulppa voi olla oireeton
Veritulppa jalassa on virallisemmin sanottuna alaraajan laskimoveritulppa. Jalan veritulpan ja sen aiheuttaman keuhkoveritulpan tyypillisiä oireita ovat lämmönnousu, huonovointisuus sekä suorituskyvyn heikkeneminen. Jalka tai pohje on usein myös turvonnut, ja siinä on leposärkyä tai kipua kävellessä.
Noin kymmenesosassa tapauksista veritulppa on kuitenkin oireeton. Oireettomissa tapauksissa tukos voidaan huomata esimerkiksi potilaan verenkuvasta toisesta syystä tehdyn lääkäri- tai sairaalakäynnin yhteydessä.
2. Veritulppa hoidetaan usein kotona
Jos jalassa on veritulppa, hoitona käytetään joko suun kautta otettavia antikoagulantteja tai joissain tapauksissa hepariinipistoksia ja varfariinia eli verenohennuslääkettä. Jos potilaan yleistila on hyvä, veritulppa voidaan hoitaa kotona.
Vaikeaoireisen tukoksen hoitoon voidaan käyttää aluksi liuotushoitoa. Myös vähäoireinen keuhkoveritulppa voidaan hoitaa kotona, mutta vaikeiden oireiden tai perussairauksien yhteydessä tarvitaan sairaalahoitoa.
3. Kasvis- ja kalapitoinen ruokavalio ehkäisee veritulpan riskiä
Paljon hedelmiä, kasviksia ja kalaa sisältävän ruokavalion on havaittu ehkäisevän veritulpan riskiä.
4. Veritulpan syntymistä voi ennaltaehkäistä juomalla reilusti alkoholittomia juomia
Nestevajaus saattaa edesauttaa laskimotukoksen syntymistä. Etenkin pitkän lentomatkan aikana kannattaa juoda runsaasti, mutta vain alkoholittomia juomia. Lentokoneessa ilma on kuivaa, joten nestettä poistuu kehosta tavallista enemmän. Alkoholi lisää nestevajauksen riskiä.
5. Istumatyö lisää veritulpan riskiä
Pitkien lentomatkojen lisäksi myös yksitoikkoinen istumatyö altistaa veritulpan saamiselle. Istumatyöläisen olisi hyvä jaloitella niin usein kuin mahdollista, sillä pitkään jatkuva istuminen häiritsee verenkiertoa alaraajoissa ja altistaa jalan veritulpalle.
Lue myös: Liiallinen istuminen on uhka terveydelle
6. Rajujen kontaktilajien harrastaminen voi altistaa tukoksille
Tukosten ehkäisemiseksi ja ylipainon välttämiseksi kannattaa harrastaa kevyttä, miellyttävää liikuntaa. Kontaktilajit, joissa syntyy jatkuvasti pieniä vammoja, voivat lisätä veritulpan riskiä.
7. Estohoito on tarpeen riskiryhmille esimerkiksi raskauden tai leikkauksen yhteydessä
Riskiryhmiin kuuluvat tarvitsevat esimerkiksi leikkauksen ja raskauden yhteydessä tukoksen lääkkeellistä estohoitoa. Riskiryhmään kuuluu, jos:
- itsellä tai lähisukulaisella on ollut veritulppa
- sairastaa perussairautta, esimerkiksi syöpää tai tulehdussairautta
- kärsii veren hyytymishäiriöstä
- on ylipainoinen
- joutuu vuodepotilaaksi yli kolmen vuorokauden ajaksi
- on yli 60-vuotias
Myös pitkittynyt yskä saattaa joskus kertoa syntyneestä tukoksesta, ja pitää siksi aina tutkia lääkärin vastaanotolla. Asiantuntijat arvioivat tukosriskin jokaisen raskaana olevan ja leikkauspotilaan kohdalla erikseen.
8. Veritulppa lisää kuoleman riskiä jopa vuosikymmeniksi
Veritulppa lisää kuoleman riskiä ainakin sairastumista seuraavan vuoden ajan, mutta tanskalaistutkimuksesta selviää, että riski näyttäisi säilyvän kohonneena jopa vuosikymmeniä. Syvään laskimoveritulppaan tai keuhkoveritulppaan sairastuneet kuolevat usein uusiin keuhko- ja laskimotukoksiin.
Lähteet: hyytymissairauksien professori Riitta Lassila, Helsingin yliopisto, Circulation: Greater Fish, Fruit and Vegetable Intakes Are Related to Lower Incidence of Venous Thromboembolism, Circulation: 30-year Mortality After Venous Thromboembolism, Terveyskirjasto, Käypä hoito
