Vuosikymmeniä sitten Christer Lybäck ryyppäsi, hakkasi ja istui vankilassa. Nyt hän on kirurgi, jonka salissa soi Rauli Badding Somerjoki.
Kirurgi Christer Lybäck hyppää autoon. Hän on pitänyt lääkärin vastaanottoa Bulevardin Klinikan yksityissairaalassa ja ajaa nyt kohti Porvoota toiselle vastaanotolle. Tänään on tavallinen vastaanottopäivä, huomenna leikkaussalissa soi kenties Beatles, kun Lybäck leikkaa.
1970-luvulla oli toisin. Nuori Lybäck hurjasteli Datsun Bluebirdien ratissa – hän kun tykkäsi varastaa etenkin näitä autoja. Hän ryyppäsi, hakkasi ihmisiä ja joutui hakatuksi ja raiskatuksi. Vankilassa hän istui vuosikausia, myös eristyskopissa huonon käytöksen vuoksi.
Täyskäännös ja apua alkoholismiin
Taustalla oli vaikea lapsuus ja nuoruus isän kuoltua äkillisesti, kun poika oli yhdeksänvuotias. Esiteininä poika oli jo tottunut alkoholinkäyttäjä, joka hankki fyrkkaa kyseenalaisin keinoin. Alamäki katkesi vasta vuosia myöhemmin, kun Lybäck haki apua alkoholismiinsa ja meni vankilassa vertaistukiryhmään.
Viime vuosina Lybäck on saanut puhua näistä ajoista kyllästymiseen asti. Muutama vuosi sitten hänen piti päättää, uskaltaako kertoa karuista kokemuksistaan julkisuudessa. Uran puolesta pelotti, kun hänen elämästään suunniteltiin elokuvaa. Elokuvaprojekti oli pitkällä, mutta on toistaiseksi jäissä.
Lybäck päätti kertoa, koska ajatteli, että ehkä hän näin voisi antaa toivoa jollekulle vaikeassa tilanteessa olevalle.
Yksikään potilas ei ole kääntynyt vastaanoton ovelta takaisin tai sanonut poikkipuolista sanaa siitä, että lääkärinä on entinen linnakundi ja raitistunut alkoholisti.
-Kai se ihmisten mielestä kertoo jonkin verran persoonallisuudesta ja päättäväisyydestä, että pystyy tekemään tuommoisen taustan jälkeen täydellisen elämänmuutoksen ja saamaan aikaan kaiken sen, mitä minä olen saanut.
Tavallinen vastaanottopäivä tammikuussa 2015:
- Ensimmäinen potilas tulee kello 10, viimeinen klo 19.
- Tules-potilaiden vastaanottoja ja leikkauksenjälkeisiä kontrollikäyntejä.
Tavallinen leikkauspäivä:
- Leikkaamaan aamulla 8:n jälkeen. Tiukkana päivänä voi olla 10 leikkausta ja sukkulointia kahden eri salin välillä.
- Leikkauspäiviä on pari viikossa. Useimmiten noin 10 leikkausta viikossa. Yleisin polven tähystys.
- Erityishuomio: kun Lybäck leikkaa, soi salissa vanhan ajan rock tai iskelmä, vaikkapa Beatles, Jari Sillanpää tai Rauli Badding Somerjoki.
Yksityislääkärinä yli 10 vuotta
Yksityislääkärinä yli 10 vuotta
Olkapäät, polvet ja nilkat ovat Lybäckin juttu. Hänen vastaanotollaan käy paljon urheilijoita, mutta hän hoitaa mielellään kaikkia tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiviä.
Lybäck on ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, ja hän väitteli polven tekonivelistä vuonna 2004.
Hän valmistui lääkäriksi 1988 ja työskenteli julkisella puolella vuoteen 2003, jolloin hänen ystävänsä, dosentti Jan Lassus pyysi häntä osakkaaksi omistamaansa ysityissairaalaan. Tuolloin Lybäckillä oli vielä virka osaston ylilääkärinä Porvoossa.
- Lue lisää: Ensimmäinen kesä lääkärinä
“Parhaimmillani tässä iässä”
Kun potilaita alkoi tulla paljon, Lybäck päätti siirtyä kokonaan yksityislääkäriksi. Tätä nykyä hän on myös yrittäjä, Bulevardin klinikan osaomistaja. Hän on mielihyvin tutustunut myös yrittäjän arkeen, mutta pitää lääkärin työtä ehdottomasti päähommanaan.
-Rakastan kirurgin työtä ja leikkaussalityötä. Kun on täyttänyt 60, moni kyselee, milloin jään eläkkeelle. Kun olen saanut olla fyysisesti täysin terve, koen että olen tällä hetkellä parhaimmillani tässä työssä. Mitä enemmän tekee, sitä paremmaksi tulee.
-Kun on saanut tehdä töitä pitkään ja ikää tulee lisää, kertyy myös varmuutta eikä tarvitse koko ajan pelätä niin paljon, meneekö kaikki hyvin. Tulee rutiinia, ja asiat alkavat sujua.
Lybäck sanoo pitävänsä paljon potilaiden kohtaamisesta. Hänen mielestään ei riitä, että hyvä kirurgi osaa leikata, vaan täytyy olla vuorovaikutustaitoja.
-Pitää osata katsoa silmiin ja kuunnella eikä vain naputella tietokonetta.
Oli alusta pitäen selvää, että Lybäck haluaa erikoistua juuri kirugiaan. Hän ajattelee, että alalle päätyvät tyypillisesti tekevät ihmiset, joilla on myös rempseää otetta.
Työn hyviä ja huonoja puolia, lääkärin omasta suusta:
+Kirurgin ammatissa saa olla tekemisissä ihmisten kanssa.
+Kirurgin ja ortopedin työ on hyvin selkeää, vähän kuin timpurin työtä.
+Kirurgin työssä on palkitsevinta nähdä oman työn tulos ja tyytyväinen potilas. Jos on ollut esimerkiksi pitkäaikainen olkapäävaiva ja kipu, ovat potilaat tyytyväisiä, kun pääsevät kivusta eroon.
+Yksityispuolella saa itse tehdä päätöksiä ja vaikuttaa työhönsä paljon verrattuna kunnalliseen puoleen.
-Kaikkein pahinta on yksityispuolen vääristyminen vakuutusyhtiöiden takia. Kunnallisella puolella on menty myönteiseen suuntaan potilaan valinnanvapaudessa. Mutta yksityispuolella monet vakuutusyhtiöt ovat alkaneet voimakkaasti ohjata potilaita omistamiinsa sairaaloihin tai muuhun sairaalaan, jonka kanssa on tehty yhteistyösopimus. Näin vakuutuksen ottaneilta ihmisiltä viedään valinnanvapaus hoitavan lääkärin ja hoitopaikan suhteen. Valinnanvapauden pitäisi kuitenkin olla perusoikeus, kun kerran on maksanut vauutuksesta. Tämä on pikkuhiljaa lisääntynyt viime vuosien aikana. Se rassaa lääkäreitä paljon, ettei saa hoitaa omia potilaitaan. Myös potilaat ovat usein erittäin vihaisia tästä.
-Tietojärjestelmien kanssa on ongelmia lähes päivittäin, mutta tämä ei ole niin suuri ongelma kuin edellä kuvattu.
Kuva: Christer Lybäckin albumi
Lue myös:
