Koen olevani etuoikeutettu, sanoo vanhustenhoitoon perehtynyt lääkäri työstään.
-Työarkeni saattaa olla vähän epätyypillistä, joten haluatko kenties haastatella mieluummin jotain ”klassista virkalääkäriä”?
Näin vastaa Lääkärin arjessa -juttusarjaa varten tehtyyn haastattelupyyntöön geriatri, dosentti, lääketieteen tohtori Jouko Laurila (52). Hän on tammikuun alusta lähtien ollut virkavapaalla työstään Haartmanin sairaalan osastonylilääkärinä. Sairaalassa Laurila työskenteli etenkin vanhusten akuutin sairaanhoidon parissa. Hän halusi kuitenkin raivata enemmän tilaa tutkimustyölle.
Tällä haavaa hän on käynnistämässä Alzheimer-tutkimusta. Lisäksi hän tekee töitä sisäisenä konsulttina kuntoutukseen keskittyneessä Orton Oy:ssä ja hoitaa lääkärintöitä parissa vanhainkodissa. Nyt hän ehtii entistä paremmin vastata kyllä, kun pyydetään luennoimaan ja kouluttamaan.
Yhden viikon aikana Laurila voi työskennellä useassa eri roolissa: tutkijana, potilastyötä tekevänä lääkärinä, konsulttilääkärinä ja kouluttajanakin.
Nykytyön plussia ja miinuksia
+Työn vaihtelevuus ja monipuolisuus. Aidosti ja oikeasti pidän vanhustenkotityöstä, ja myös tutkimustyö on ehdottoman kiehtovaa. Pidän siitäkin, etten välttämättä tiedä, mitä ylihuominen tuo tullessaan.
-Virkavapaan alussa oli epävarmuutta siitä, riittävätkö työt ja tarvitaanko minua mihinkään tässä tilanteessa, kun julkisella puolella ja myös yksityisellä on paljon säästöjä. Mutta enää tämä ei huolestuta.
Ensin voi eksyä
- Totuttelu (virkavapaaseen) on vielä menossa. En ole hahmottanut vielä kaikkia asioita. Uudessa työssä aloittamisessa on aina omat haasteensa lähtien siitä, että ensin voi eksyä, kun yrittää löytää oikealle osastolle ja pitää opetella myös uudet tietojärjestelmät, kuvailee Laurila.
- Mutta kyllä tämä näyttää olevan ehdottoman hyvä järjestely, hän sanoo virkavapaastaan.
Hyvä geriatri osaa kuunnella
-Olen sielultani ehdottomasti geriatri, sanoo Laurila. Geriatri on erikoistunut vanhustentauteihin ja vanhustenhoitoon. Lisäksi Laurila on erikoistunut myös sisätauteihin.
Vuodesta 1989 lähtien hän on työskennellyt vanhustenhuollossa oikeastaan kaikilla niillä alueilla, joissa vain mahdollista: terveyskeskuksen vuodeosastoilla, kotisairaanhoidossa, keskussairaalassa, yksityisissä ja julkisissa palvelutaloissa ja vanhainkodeissa, yliopistoklinikassa, akuuttisairaalassa…
Vuonna 2010 hänet valittiin Vuoden geriatriksi.
-Usein lääkärin identiteettiin kuuluu hyvin vahvasti ajatus parantamisesta. Iäkkäiden vaivat eivät kuitenkaan aina “parane”. Eikä geriatriassa ainakaan pyritä tekemään ihmisiä nuoriksi jälleen, hahmottaa Laurila.
-Iäkkäällä saattaa olla kahdeksan diagnoosia ja 15 lääkettä. Mutta monilla seikoilla – joskus hyvinkin pienillä – pystytään kuitenkin oikeasti helpottamaan hyvin paljon iäkkään tilannetta ja parantamaan toimintakykyä. Kyse voi olla joskus pienestä asiasta, esimerkiksi hoitotukianomuksen tekemisestä.
-Koen olevani etuoikeutettu, kun saan tässä työssä myös kuulla hämmästyttäviä elämäntarinoita suomalaisten historiasta.
Laurilan mielestä hyvä geriatri tarvitsee muun muassa hyvät keskustelutaidot ja aidon kuuntelemisen taidon.
-Vaikeatkin asiat ratkeavat usein kommunikoimalla. Esimerkiksi syytösten taustalla on monesti pelkoa ja epävarmuutta. Ihmiselle pitää antaa mahdollisuus tulla kuulluksi.
Jouko Laurilan tiistai 18.2.2014 Helsingissä:
- Klo 9–11 Orton Oy:ssä sisätautigeriatrian konsultointia.
- Päivällä uuden Alzheimer-tutkimusprojektin valmistelua. Tutkimuksen pilottiosuuteen otetaan 20 potilasta.
- Lääkärintöitä myös pienessä palvelukeskuksessa.
- Töitä kolmessa eri paikassa. Yhteensä noin 10 tuntia, joista kolme tuntia potilastyötä.
Lue myös:
