Auringon valo ei ole vielä tänä kesänä ehtinyt hellimään suomalaisia. Tämä voi kuitenkin olla hyväkin uutinen. Osa lääkkeistä nimittäin herkistää ihon auringon valolle ja voi aiheuttaa harmillista valolääkeihottumaa, kertoo Tehy-lehti.
Valolääkeihottuma – siis mikä?
Valolääkeihottuma on joidenkin lääkeaineiden ja auringon UV-säteilyn yhteisvaikutuksesta syntyvä ihottuma. Myös solariumissa saatava säteily altistaa valolääkeihottumalle.
Solariumin ohella vaiva kiusaa lähinnä kesäaikana, jolloin Suomeenkin yltää voimakasta auringon UV-säteilyä. Talvisin iho saa Suomen oloissa olla rauhassa.
Valolääkeihottuman aiheuttajat
Herkistymistä aiheuttavat sekä sisäisesti että paikallisesti käytettävät lääkeaineet.
Valoyliherkkyys mainitaan aina lääkevalmisteselosteessa.
Lääkeaineiden lisäksi myös jotkin kosmetiikassa käytetyt kemikaalit ja kasvit voivat aiheuttaa valoyliherkkyyttä. Tällaisia ovat esimerkiksi mooseksenpalavapensas, jättiukonputki, väinönputki sekä ruuta- ja jäkäläkasvit, listaa Tehy.
- Lue lisää hajusteyliherkkyydestä ja kosmetiikka-allergiasta tästä
Pieni oire vai ärhäkämpi allergia?
Valoherkkyysreaktiot voidaan jakaa oireiden perusteella kahteen ryhmään.
Fototoksinen reaktio syntyy, kun lääkeannos ja auringon säteilymäärä ovat riittävän korkeita. Oireet muistuttavat auringonpolttamia ja ne rajoittuvat auringolle alttiina olleelle alueelle.
Fotoallerginen reaktio vaatii puolestaan pidemmän, jatkuvasti toistuvan altistusajan. Oireet muistuttavat allergista ihottumaa, ja se ulottuu myös alueelle, joka ei ole ollut suorassa auringonvalossa. Herkistymisen jälkeen jo pienikin lääkemäärä ja auringonvalo voivat laukaista oireet uudelleen.
Valoherkkyysreaktion tyyppi riippuu käytettävästä lääkeaineesta. Suurin osa herkistävistä lääkeaineista aiheuttaa fototoksisia oireita, ja vain harva allergisia oireita. Miedot oireet ovatkin paljon tavallisempia. Osa lääkeaineista voi aiheuttaa molempia oireita.
- Lue lisää valoyliherkkyydestä tästä
Valolääkeihottumaa aiheuttavat lääkeaineet
Tunnetuimpia valoyliherkkyyttä aiheuttavia lääkeaineita (ei merkintää = aiheuttaa toksisen oireen; A = aiheuttaa allergisen oireen; T/A = aiheuttaa toksisen ja allergisen oireen)
Mikrobilääkkeet
doksisykliini, levofloksasiini, moksifloksasiini, nalidiksiinihappo, norfloksasiini, ofloksasiini, siprofloksasiini, sulfa-trimetopriimi (T/A), sulfonamidi, tetrasykliini
Sydän- ja verenpainelääkkeet
amiodaroni, furosemidi, kinidiini (A), tiatsididiureetit (A)
Ihotautilääkkeet
adapaleeni, asitretiini, bentsoyyliperoksidi, isotretioniini, tretioniini, trioksisaleeni
Tulehduskipulääkkeet ja voiteet
diklofenaakki, ketoprofeeni (iholla käytettynä), naprokseeni, piroksikaami (A)
Muut lääkkeet
amitriptyliini, glibenklamidi (A), klooripromatsiini (T/A), olantsapiini, proklooriperatsiini
Valolääkeihottumaa voi ehkäistä
Vaikka ihottuma ja muut oireet ovat ikäviä, on niitä helppo karttaa. Auringonvalolle altistumisen välttäminen on lähtökohta.
Nyrkkisääntö on, että ihon suojaaminen UV-säteilyltä on parasta aloittaa vaatteilla ja voiteilla, joiden suojakerroin on vähintään 15–20 ja jotka sisältävät UVB ja UVA-suojan. Keskipäivän kuumat ja UV-säteilyltään ankarimmat tunnit on mahdollisuuksien mukaan syytä viettää sisällä tai varjossa.
Valoihottumaa, joka aiheutuu pelkästään auringon säteilystä, voidaan hoitaa myös karaisuhoidolla tai esimerkiksi beetakaroteenia nauttimalla. Valolääkeihottumatapauksissa näiden hyöty on kyseenalainen, jos valolle altistavaa lääkehoitoa jatketaan.
Oireiden lievittäminen helppoa
Lieviä ihottumia ja polttamia voi hoitaa kortikosteroidivoiteilla ja kosteilla kääreillä. Kutinaoireisiin voi käyttää antihistamiinia.
Rankemmista reaktioista kärsivä voi joutua lopettamaan valolle herkistävän lääkityksen toviksi, ja syömään sen sijaan suun kautta otettavan kortikosteroidikuurin, Tehy-lehti neuvoo.
Lähteet:
