Kyllä. Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri Nanneli Pallasmaa (54) pitää työstään Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.
Äitiyspoliklinikalla työskentelyä on eniten, prenataalilla vuodeosastolla jonkin verran. Päivänä tai kahtena viikossa Pallasmaa pääsee synnytyssaliin. Ja se on parasta työssä, hän sanoo.
- Mukana on myös tietynlaista dramatiikkaa, jännitystä. Koskaan ei voi tietää varmasti, mitä seuraavaksi tapahtuu. Joka kerta syntymä on ihmeellistä.
- Parhaita hetkiä työssä on, kun synnytys on onnistunut ja potilas tyytyväinen. Kun huomaa, että on tehnyt oikeita ratkaisuja ja asiat päättyvät kaikkien kannalta hyvin.
Väitöstutkimus keisarileikkausten komplikaatioista
Mutta vaikka kuinka pitää työstään, on myönnettävä, että kuormaa on aika paljon. Joskus tuntuu, ettei ehdi tehdä niin hyvin, kuin haluaisi, sanoo Pallasmaa.
Työn vaativuuden takia hänelle sopii hyvin, että virka on 50-prosenttinen. Viikko virkalääkärinä, seuraava vapaalla – tai ainakin erilaisissa töissä. Välillä Pallasmaa ottaa vastaan potilaita myös yksityispuolella, ja viime ajat ovat menneet tehdessä väitöstutkimusta eri synnytystapojen vertailusta ja keisarileikkausten komplikaatioista. Kesällä Pallasmaa väittelee.
- Olen verrannut alatiesynnytysten ja keisarileikkausten komplikaatioita. Puolet on rekisteritutkimusta syntymä- ja hoitoilmoitusrekistereistä. Lisäksi olen kerännyt 2 500 tapauksen suomalaisen aineiston keisarileikkauksista.
Yli 100 000 synnyttäjän rekisteritutkimuksessa selvisi, että henkeä uhkaavia komplikaatioita oli seuraavasti:
- 8/1000 kaikissa synnytyksissä.
- 5/1000 alatiesynnytyksissä eli komplikaatioita merkitsevästi vähemmän kuin keisarileikkauksissa.
- 12/1000 suunnitellussa keisarileikkauksessa.
- 27/1000 päivystyskeisarileikkauksessa.
Pallasmaan 2 500 keisarileikkauksen aineistosta kävi ilmi, että 27 prosentilla potilaista esiintyi vähintään yksi komplikaatio, 10 prosentilla taas vakava komplikaatio.
Lue myös:
Synnytystavan valinta ja synnytyksen käynnistyminen (lääkärin artikkeli)
Kun synnytys pelottaa (psykiatrian erikoislääkärin artikkeli)
Keskustele raskaudesta ja synnytyksestä
Kysy raskaudesta tai lastenhoidosta terveydenhoitaja-imetysohjaajalta
Helppo valinta
Pallasmaa valmistui lääkäriksi Tampereelta 1987. Hän kävi perheensä kanssa mutkan Pohjois-Karjalassa ja aloitti erikoistumiskoulutuksen Lahdessa asuessaan. Tyksissä hän on työskennellyt yli 10 vuotta.
Psykiatria ja ihmisen mieli ovat kiinnostaneet Pallasmaata aina, mutta silti oli selvää, että gynekologia vetää erikoistumisessa pidemmän korren.
- Jo kandiaikoina miellyin gynekologiaan. Se tuntui olevan monipuolinen, mutta riittävän rajattu alue. Löytyi kaikkea, mitä työltä halusin: psykologiaa ja toimenpiteitä.
Ammatinvalintaansa hän ei ole katunut koskaan.
- En osaisi ajatella mitään muuta.
Työn plussia ja miinuksia
Mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus. Päivittäin tulee vastaan uutta asiaa.
Ihmisten kanssa on mielenkiintoista olla tekemisissä. Toisaalta tämä on myös yksi työn raskaita puolia. Raskaana ollessa ihminen on herkässä tilassa. On mielenkiintoista ja haastavaa miettiä, miten hänen kanssaan kommunikoidaan ja hoidetaan asiat parhaalla mahdollisella tavalla.
+Väitöskirjan teossa riemastuttavia ovat ne hetket, kun huomaa, että on löytynyt jotain, joka on raportoimisen arvoista.
-Työn suurin miinus on tietotekniikan kanssa tappelu ja sen hallitseva rooli työssä. Järjestelmät helpottavat asioita, mutta vievät myös paljon aikaa.
-Työtä on ajoittain liian paljon. Kiireet ovat lisääntyneet sen 10 vuoden aikana, jonka olen Tyksissä ollut.
Nanneli Pallasmaan perjantai 8.3.2014 Tyksissä
- klo 8–9 Viikkomeeting. Mielenkiintoinen esitys, jossa opetushenkilökunta – sekä hoitajat että lääkärit – esittelivät uusia opetusmetodeja, muun muassa simulaatio-opetusta.
- 9–12.30 Äitiyspolin potilaita. Listalle oli päätynyt kolme synnytyspelkopotilasta perätysten. Aikataulu meni sekaisin. En ehtinyt tarkistaa lähetteitä tai soittaa potilaspuheluita. Onneksi kollega oli hoitanut näistä osan selvittyään omista potilaista.
- 12.30 Myöhässä syömään.
- 13.00 Keskolakierto. Viikoittainen keskolakierto on tärkeä. Me synnytyslääkärit pääsemme näkemään vastasyntyneitä ja heidän vanhempiaan, joita olemme seuranneet ja hoitaneet raskauden ja synnytyksen aikana. Tärkeä tilaisuus joskus jälkiviisaisiin opetuksiin ja mahdollisuus vaihtaa ajatuksia hoitolinjoista lastenlääkärien kanssa sekä käydä läpi seurannassa olevia tapauksia, jotka tulevat tarvitsemaan lastenlääkäriä.
- 13.30 Lähetteiden tarkistusta ja potilassoittoja esimerkiksi verensokeriarvojen tarkistuksesta. Tyypillinen perjantai-iltapäivän päivystyssuma ruuhkautti erikoistuvan lääkärin vastaanoton, joten tutkin avuksi kaksi päivystyspotilasta. Toinen veikin aikaa odotettua enemmän: potilas piti lähettää osastolle, ja hoidot ja synnytysten käynnistäminen täytyi ohjelmoida.
- 14.30 Myöhässä perjantai-iltapäivän päivystysraportille, jossa käydään läpi viikonlopun päivystäjille jääviä potilaita, jotka tarvitsevat erityishuomiota.
- 15.40 Kotiinlähtö myöhästyy. Raportin jälkeen rästiin jääneiden potilaspuheluiden hoito ja paperiasioiden tarkistus, koska seuraava viikko kuluu väitöstutkimuksen parissa.
Lue myös:
“Ihmiselle pitää antaa mahdollisuus tulla kuulluksi”, sanoo vanhuksia hoitava lääkäri
