Immuunijärjestelmämme vastaa bakteerien, virusten ja muiden taudinaiheuttajien valvonnasta, torjunnasta ja niiden aiheuttamien infektioiden parantamisesta. Immuunijärjestelmä kuluttaa kuitenkin paljon energiaa. Ilmeisesti tästä syystä immuunijärjestelmän keskeiset toiminnot ovat aktiivisimmillaan unen aikana, jolloin elimistön muu energiantarve on pienimmillään.
Yöunen häiriintymisen on todettu heikentävän monia rokotevasteita. Jo yhden yön valvominen ennen influenssarokotusta heikentää vasta-aineiden tuotantoa merkitsevästi. Sama ilmiö havaitaan hepatiittirokotteiden aiheuttamassa vasteessa.
Lue lisää: unettomuus
Univaje voi myös horjuttaa immuunijärjestelmän tasapainoa. Elimistö tulkitsee univajeen vaarasignaaliksi ja immuunijärjestelmä aktivoituu. Aktivoituminen johtaa monien tulehdusta ylläpitävien välittäjäaineiden erityksen suurentumiseen. Kroonisessa univajeessa elimistössä vallitsee jatkuva tulehdustila, joka on terveyden kannalta erityisen turmiollinen. Sitä pidetään tärkeänä osatekijänä diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja autoimmuunitautien syntymisessä. Univaje voi johtaa myös lihomiseen sekä tulehduksen että nautittujen kalorien määrän suurentumisen vuoksi.
Riittävästi levänneen ihmisen immuunijärjestelmä ei toimi haitallisesti vaan suuntaa koko tehonsa ulkoisten uhkien torjuntaan ja tuhoamiseen. Järjestelmän miljardit solut parantavat meidät flunssista ja vakavammistakin infektioista. Tässä työssä järjestelmää voidaan tukea esimerkiksi antibioottien avulla. Tauteihin usein liittyvä väsymys on merkki immuunipuolustuksen aktiivisuudesta, eikä sitä vastaan ole mielekästä taistella. Lastenlaulussa asia on oivallettu oikein, kun sairasta karhunpoikaa hoidetaan unella. Riittävää lepoa eivät mitkään flunssalääkkeet korvaa.
Lähde: Duodecim 2014;130:305-6
