Ahdistuksen ja sydänsairauksien välillä saattaa olla yhteys

Monissa tutkimuksissa on huomattu, että 24-31 prosentilla sydän- ja verisuonitautipotilaista on ahdistuksen oireita. Lisäksi vakava ahdistus, joka voi esiintyä paniikkikohtauksina, voi muistuttaa sydänkohtausta (kts. Paniikkikohtaus vai sydänkohtaus). Yhdessä ensiapupoliklinikoiden potilasanalyysissä huomattiin, että 22 prosenttia rintakivuista valittavista potilaista kärsikin paniikkikohtauksista eikä sydänsairauksista.

Suurin osa ahdistus- ja sydänsairaustutkimuksista on virheellisiä, sillä ne nojaavat täysin osallistujien muistikuviin tai yhteen nopeaan objektiiviseen arvioon järjestelmällisten haastattelujen käyttämisen sijaan. Monissa tutkimuksissa ei ole myöskään kontrolloitu muita tekijöitä, kuten elämäntapoja, jotka vaikuttavat sydänsairauksien riskiin.

Kaksi tuoretta prospektiivista tutkimusta seurasi suurta osallistujamäärää pitkän aikaa tutkiakseen paremmin sydänsairauksien ja yleisimmän ahdistuksen muodon, yleisen ahdistuneisuushäiriön yhteyttä.  Yleinen ahdistuneisuushäiriö oireilee jatkuvana, kokonaisvaltaisena ahdistuneisuutena, jota aiheuttaa arkisetkin asiat. Näiden tutkimusten hyvä puoli on se, että ne ottavat huomioon myös muut myötävaikuttavat tekijät, kuten vakavan masennuksen (joka yleensä ilmenee yhdessä ahdistuneisuuden kanssa), väestönosan ja elämäntavat. Molemmat ehdottavat, että yleinen ahdistuneisuushäiriö voi tosiaankin lisätä sydänkohtausten ja muiden sydänsairauksien riskiä.

Epidemiological Study of Acute Coronary Syndromes and Pathophysiology of Emotionsa (ESCAPE) -tutkimus tutki 804 potilasta Montrealissa kahden vuoden ajan. Tutkijat arvioivat osallistujien verenpainetta ja elintoimintoja ja keräsivät muita tietoja, jotka olivat yhteydessä sydänsairauden riskiin. He diagnosoivat vakavan masennuksen ja yleisen ahdistuneisuushäiriön käyttämällä järjestelmällistä kliinistä haastattelua, joka perustuu Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fourth Edition (DSM-IV) –julkaisuun.

Kahden vuoden seurannan aikana 115 osallistujista sai sydänkohtauksen, kävi läpi kriittisen sepelvaltimo toimenpiteen tai kuoli. Kun tutkijat kontrolloivat sydänsairauksien riskitekijöitä, kuten esimerkiksi ikää ja tupakointia, he huomasivat, että yleinen ahdistuneisuushäiriö ja vakava masennus lisäävät sydänsairauksien riskiä huomattavasti, suunnilleen yhtä paljon.

Erillinen tutkimus raportoi samankaltaisia tuloksia. Heart and Soul –tutkimus keräsi 12:lta kalifornialaisklinikalta 1015 kotihoitopotilasta, joilla oli stabiili sydänsairaus. Tutkijat keräsivät informaatiota osallistujien sydän-ja verisuoniterveydestä ja diagnosoivat yleisen ahdistuneisuushäiriön käyttämällä tietoteknistä haastattelua, jonka pohjana oli DSM–IV:n kriteerit. He seurasivat osallistujia keskimäärin kuuden vuoden ajan pitääkseen silmällä halvauksia,  sydänkohtauksia,  ohimeneviä iskeemisiä kohtauksia tai kuolemia. Seuranta-ajalla tapahtui 371 sydänkohtausta tai muuta sydänsairaudellista ongelmaa. Jälkeenpäin tutkijat muokkasivat tutkimusta keskittymään myös muihin sydänsairauden riskeihin, kuten ikään, sukupuoleen, vakavaan masennukseen, liikunnallisuuteen ja tupakointiin. Tämän jälkeen yleisestä ahdistushäiriöstä kärsivillä oli yhä 74 prosenttia korkeampi riski sada sydänkohtaus tai muu sydän ongelma.  

Koska tutkimukset olivat prospektiivisia, ne oli suunniteltu ainoastaan tutkimaan mahdollisia yhteyksiä ahdistuksen ja sydänsairauksien välillä, ei löytämään syitä ja seurauksia. Tutkijat voivat siksi ainoastaan spekuloida, miksi sydäntaudeilla ja yleisellä ahdistuneisuushäiriöllä on mahdollisesti yhteys.

Yksi mahdollisuus on, että yleinen ahdistuneisuushäiriö aiheuttaa stressihormonien, kuten kortisolin, määrän nousua. Samat hormonit toimivat itsesuojeluvaistossa ja se voi olla syynä sydänkohtauksiin ja muihin sydänongelmiin.

Toinen teoria on, että ahdistuneilla ihmisillä on vain vähän sydäntä suojaavia omega-3-rasvahappoja, minkä takia sydäntautien riski on korkeampi.

Lopulta, vaikka molemmat tutkimukset tutkivat vakavaa masennusta, näillä mielenterveyshäiriöillä on niin paljon yhteisiä biologisia ja psykologisia ominaisuuksia, että on mahdotonta erotella, voisivatko sydänsairaudet ollakin yhteydessä masennukseen ahdistuksen sijaan. 

Vaikka ilmaan jääkin monta kysymystä, tutkimus ehdottaa, että potilaita hoitavat kliinikot tutkisivat sydänpotilaita mahdollisen ahdistuksen varalta. Vastaavasti ahdistuksen takia hoidettavia potilaita voitaisiin ohjeistaa sydänsairauksista.

Sekä paniikkikohtaus että sydänkohtaus voivat aiheuttaa hengenahdistusta, hikoilua ja huimausta. Alle on listattu muutama seikka, jotka auttavat erottamaan paniikkikohtauksen sydänkohtauksesta.

Lähde: Harvard Mental Health Letter