Hoitamaton ientulehdus vaarantaa koko yleisterveyden

Ientulehduksella tarkoitetaan bakteerien aiheuttamaa tulehdusreaktiota ikenessä. Ienverenvuoto johtuu ientulehduksesta.

Parodontiitista puhutaan silloin, kun ientulehdus on levinnyt myös muihin hammasta kiinnittäviin kudoksiin kuten leukaluuhun.

Kiinnityskudokset pystyvät torjumaan suun bakteereita tiettyyn pisteeseen asti, minkä jälkeen bakteerit pääsevät tunkeutumaan ikenen sisään aiheuttaen ientulehdusta, muodostaen hammaskiveä ja pitkälle edenneenä tuhoten kiinnityskudoksia.

Tarkkaa syytä sille, miksi joillakin yksilöillä krooninen ientulehdus muuttuu parodontiitiksi, ei tunneta. Hoitamaton parodontiitti johtaa hampaiden menetykseen.

Lue myös: Hoitamaton ientulehdus vaarantaa koko yleisterveyden

Kiinnityskudossairauksien tärkeimmät riskitekijät ovat tupakointi, diabetes, harvat hammaslääkärissäkäynnit, huono suuhygienia ja bakteereja keräävät kohdat suussa kuten paikkaylimäärät, paikkojen saumavuodot, hammaskaries ja irtoproteesit.

Tupakointi viisinkertaistaa riskin sairastua parodontiittiin. Diabetesta sairastavilla yksilöillä on suurempi riski sairastua siihen kuin terveillä yksilöillä. Erityisen parodontiittialttiita ovat ne diabeetikot, joilla on huono suuhygienia ja huono sokeritasapaino. Parodontiitti puolestaan vaikeuttaa sokeritasapainon säätelyä diabeetikoilla.

Parodontiitin ja sydän- ja verisuonisairauksien välisestä yhteydestä on viitteitä useissa tutkimuksissa. Parodontiitti voi olla riskitekijä sydän- ja aivoinfarktille ja valtimoiden kovettumataudille.

Raskauden aikana ienverenvuototaipumus lisääntyy johtuen hormonitasapainon muutoksista. Odottavan äidin hoitamaton parodontiitti voi altistaa myös ennenaikaiselle synnytykselle ja ennustaa lapsen alhaista syntymäpainoa.

Hyvä suuhygienia ja tupakoimattomuus ovat kiinnityskudosten hoidossa tärkeimpiä asioita. Hampaiden puhdistuksen sähköhammasharjalla on todettu tehostavan suuhygieniaa erityisesti kiinnityskudostuhoa sairastavilla yksilöillä.

Säännölliset hammaslääkärissäkäynnit korostuvat, jotta kiinnityskudossairaus tulee todettua varhain. Ajoissa aloitetulla tehokkaalla hoidolla voidaan estää kiinnityskudossairauden kehittyminen pitkälle edenneeseen muotoon, mistä seuraa usein hampaiden menetykset.

Viivästyneelläkin kiinnityskudosten hoidolla voidaan parantaa hampaiden kiinnityskudoksia ja ehkäistä hampaiden menetyksiä, mutta hoito saattaa tulla liian myöhään estääkseen vaikutukset muuhun terveyteen.

Koska parodontiitti on krooninen bakteeri-infektio, antibioottikuuri yhdistettynä hammaslääkärin tekemään kiinnityskudosten puhdistukseen on joskus tarpeen parhaan hoitotuloksen saavuttamiseksi.

Vaikea-asteisen ja pitkälle edenneen parodontiitin hoito voi joskus vaatia ikenien kirurgisen avaamisen, jotta hampaiden juurten pinnat voidaan puhdistaa riittävän tehokkaasti.

Kiinnityskudosten hyvä terveys on edellytys hyvälle suun terveydelle ja onnistuneelle muulle hammashoidolle.