Äidin hyvä ravitsemustila edistää synnytyksestä toipumista ja auttaa onnistumaan imetyksessä.
Etenkin pitkän imettämisen aikana äidin oman ruokavalion merkitys korostuu. Imetys ei kuluta äidin ravintoainevarastoja, kun äiti syö riittävästi ja monipuolisesti.
Äidin ruokavalio vaikuttaa erityisesti rintamaidon vesiliukoisten vitamiinien (B- ja C-vitamiinit) määrään sekä rasvan laatuun. Ruokavaliota parantamalla vitamiinien määrä rintamaidossa lisääntyy. Muuhun rintamaidon ravintosisältöön ei juuri voi itse vaikuttaa.
Imetysaikana äidin tulisi käyttää ravintorasvana päivittäin öljyä, rasiamargariineja tai kevytlevitteitä, sekä syödä vähintään kaksi kertaa viikossa kalaa sekä viikoittain broileria. Kun äidin ruokavaliosta löytyy riittävästi pehmeää rasvaa ja välttämättömiä rasvahappoja, on niitä silloin myös rintamaidossa. Välttämättömien rasvahappojen saannilla on merkitystä lapsen hermoston ja näkökyvyn kehityksessä. Äidin ruokavalion rasvakoostumus heijastuu jo muutamassa tunnissa rintamaitoon. Muutos ei kuitenkaan ole pysyvä, joten on tärkeää huolehtia jatkuvasti rintamaidon rasvakoostumuksesta.
Energian tarve
Äidin energian tarpeeseen vaikuttavat rintamaidon määrä ja kertynyt varastorasva. Energian lisätarve on noin 2,0 MJ (500 kcal) vuorokaudessa. Energian tarve on suurempi, jos äiti imettää kaksosia tai luovuttaa äidinmaitoa. Puolen vuoden imettämisen jälkeen energiantarve ei enää kasva.
Imetysaikana äiti saa syödä oman ruokahalunsa mukaan. Ruokahalu onkin yleensä hyvä ja ruokamäärät lisääntyvät tarvetta vastaavasti. Päivän ylimääräisen energian saa helposti esimerkiksi syömällä pari perunaa, hedelmän, kaksi viipaletta leipää sekä salaattiannoksen ja juomalla lasillisen rasvatonta maitoa. Perinteisen lautasmallin noudattaminen ruoka-aineita valittaessa takaa myös imettävän äidin ravinnon monipuolisuuden.
Väsymykseen ja huonoon ruokahaluun voi olla avuksi tiheät, pienet ateriat ja runsas juominen. Myös tuoreet kasvikset, marjat ja hedelmät voivat parantaa ruokahalua. Lisäksi tulee muistaa levon ja ulkoilun tarve.
Imetysaikana voi olla vaarana, että äidin paino nousee, jos hän ei liiku tarpeeksi, mutta syö paljon. Kuitenkaan imetystä ei saa pitää laihdutuskeinona. Lyhytaikainen vähäinen syöminen ei vaikuta rintamaidon määrään, mutta laihduttaminen väsyttää äitiä ja rintamaidon määrä voi vähetä. Laihduttaessa myös rasvakudoksessa olevat rasvaliukoiset ympäristömyrkyt kulkeutuvat rintamaitoon äidin käyttäessä omia rasvavarastoja energiantuotantoon.
Vitamiinit ja kivennäisaineet
Kun äiti syö riittävästi täysipainoista ravintoa, hän saa ruokavaliostaan kaikki tärkeät ravintoaineet D-vitamiinia lukuun ottamatta. D-vitamiinilisää suositellaan imettäville äideille vuoden pimeänä aikana 10 mikrogrammaa/vrk lokakuun alusta maaliskuun loppuun.
Myös riittävästä kalsiumin saannista (900mg/vrk) imetyksen aikana tulisi huolehtia. Erityisesti laktoosi-intoleranttien ja kasvisruokavaliota noudattavien äitien riittävä kalsiumin saanti on arvioitava maitovalmisteiden käyttömäärän mukaan.
Kuituja suositellaan saatavaksi 25-30 grammaa/vrk. Kuidun lisäksi muitakin hyviä ravintoaineita sisältävät kasvikset, marjat ja hedelmät kuuluvat siis jokapäiväiseen ruokavalioon. Erinomaisia kuidunlähteitä ovat kokojyvätuotteet, kuten puurot ja leivät.
Nesteen riittävästä saannista on huolehdittava imetyksen aikana. Tosin ylimääräisen nesteen nauttimisen ei ole todettu lisäävän maidoneritystä. Suositeltavia juomia ovat vähärasvainen maito, piimä, kotikalja ja vesi, sekä vähäsokeriset, laimeat mehut. Kahvin juonnissa tulisi pysytellä kohtuudessa, sillä sen sisältämä kofeiini kulkeutuu rintamaitoon ja voi aiheuttaa lapselle levottomuutta. Maidon herumisen turvaamiseksi ja erityksen lisäämiseksi lepo ja rentoutuminen ovat tehokkaampia vaikuttajia kuin alkoholia sisältävät juomat kuten siideri tai olut.
Imetysajan erityisongelmia
Vaikka äidinmaitoa pidetään imeväisikäisen lapsen parhaana ravintona, voi se joissain tilanteissa olla haitallista. Lapsen saadessa allergiaoireita jostain ruoka-aineesta äidinmaidon kautta, voidaan ruoka-aine jättää äidin ruokavaliosta pois. Välttämisruokavalio ei ehkäise lapsen allergioita, vaan sitä voidaan käyttää vain todetun allergian hoitoon. Tällöinkin on huolehdittava riittävän monipuolisesta ruokavaliosta. Vauva voi myös saada vatsavaivoja äidinmaidon kautta kaikesta, mistä aikuisetkin, kuten kaalista, herneistä, voimakkaista mausteista ja sipulista.
Alkoholi kulkeutuu verestä myös äidinmaitoon, minkä vuoksi imettävän äidin ei tulisi nauttia alkoholia imetyksen aikana. Imeväisikäisen maksa ei kykene hajottamaan alkoholia, minkä vuoksi se on hänelle myrkkyä. Lisäksi alkoholi vähentää tutkimusten mukaan maidon eritystä, voi vaikuttaa maidon ominaistuoksuun ja makuun sekä saattaa häiritä lapsen unenlaatua. Myös tupakan sisältämä nikotiini on imeväiselle myrkyllistä. Äidin tupakointi voi aiheuttaa lapselle pahoinvointia, vatsavaivoja, ripulia, levottomuutta ja verenkiertohäiriöitä. Nikotiini vähentää myös äidinmaidon eritystä ja alentaa maidon rasva- ja ravintopitoisuutta.
Artikkelin on tarkastanut TtM Ulla Kristiina Paananen, imetysohjaajakouluttaja, kätilötyön lehtori Oulun seudun ammattikorkeakoulusta 20.12.2007
Lähteet:
The Breastfeeding Answer Book. Revised Edition. La Leche League International. USA 1998.
Lauwers, J. & Swisher, A: Counseling the Nursing Mother. A Lactation Consultant’s Guide. Jones and Bartlett Publishers, Inc. 2005
Unicef
WHO
Lue myös:
