Imetys ja lääkitys
Useimmiten lapsen imettäminen lyhyen lääkekuurin aikana on täysin turvallista. Kun äiti joutuu käyttämään pidempiaikaista lääkitystä, tulee aina selvittää mitä mahdollisia riskejä lääkitykseen liittyy.
Vaikka lääkeaineet esiintyvät rintamaidossa yleensä samoissa pitoisuuksissa kuin äidin veressä tai jopa enemmän, niin pitoisuudet lapsessa jäävät yleensä pieniksi. Kaiken kaikkiaan imettävän äidin lääkeannoksesta keskimäärin 0,05 – 2 % päätyy lapseen. Ongelman aiheuttaa se, että lapsen keho on tottumaton käsittelemään vieraita aineita.
Kun äiti käyttää esimerkiksi oman sairautensa hoitoon pitkäaikaislääkitystä tai lääkettä, joka voi aiheuttaa ongelmia lapselle, tulee aina tapauskohtaisesti arvioida hyöty-haittasuhde. Onko lääkityksestä enemmän hyötyä ja ollaanko samalla valmiita ottamaan riski mahdollisista haittavaikutuksista? Mikäli tilanne on epäselvä, tulisi käyttää lääkkeitä, jotka ovat välttämättömiä äidin hyvinvoinnin kannalta.
Tulee huomioida, että lääkkeet tutkitaan tarkoin imetyksen ja raskauden kannalta, mutta luontaistuotteilta tällainen tutkimustieto yleensä puuttuu tyystin. Kuitenkin myös luontaistuotteilla on myös haitallisia vaikutuksia sikiöön raskauden aikana ja ne kulkeutuvat samalla mekanismilla imetyksen kautta myös lapseen.
Esimerkkejä lääkkeistä, jotka katsotaan vasta-aiheiseksi imetyksen aikana:
- amiodaroni
- bromokriptiini
- pramipeksoli
- ropirinoli
- kabergoliini
- ergotamiini
- siklosporiini
- metotreksaatti
- solunsalpaajat
- litium
- doksepiini
- isotretinoiini
- radioaktiiviset lääkkeet
Lisätietoa
Teratologinen tietopalvelu on koko maan kattava maksuton puhelinpalvelu. Yhteyttä voivat ottaa raskautta suunnittelevat tai jo lasta odottavat vanhemmat, terveydenhoitohenkilökunta, apteekit ja terveydenhuollon viranomaiset. Palvelun tärkeimpiä tehtäviä on sikiövaurioiden ennaltaehkäisy. Teratologinen tietopalvelu, puh.09 4717 6500. Kyselyihin vastataan arkisin klo 9 – 12
