Terve.fi

Yöllinen kauhukohtaus

neurologian erikoislääkäri

Hannu Laaksovirta

Kysymys:

Olen 45-vuotias nainen. Sairastan fosfolipidivasta-ainesyndroomaa ja kilpirauhasen vajaatoimintaa. Lääkityksinä hydroksikloriini 300 mg, Marevan 12,5 mg, Asperin Cardio 100 mg, Prednison 5 mg. Minulla epäillään myös SLE:tä. Viime yönä heräsin omaan huutooni ja olin virtsannut alleni. Sitä ei ole tapahtunut aikuisiällä koskaan. Fosfolipidivasta-ainesyndooma on liitetty joskus otsalohkoepilepsiaan. Löysin tällaisen: http://rheumatology.oxfordjournals.org/content/42/2/200.fullhttp://rheumatology.oxfordjournals.org/content/42/2/200.full Voiko tällainen johtua siitä, vai onko ns. yöllinen kauhukohtaus? Olisiko syytä käydä lääkärissä vai odottelenko jos tulee muita oireita? Olin valvonut pitkään, kun rakentelen pihalle rakennusta ja olin siitä tosi innoissani. Kahden tunnin nukkumisen jälkeen tuli tämä kohtaus n. 2.30 yöllä. 

Näytä vastaus

Vastaus:

Yöllisestä kohtauksellisesta oireesta kysyvä 45-vuotias on varsin nykyaikaisella tavalla selvittänyt mahdollisia yhtymäkohtia oireensa ja fosfolipidivasta-aine-oireyhtymän välillä. Kiinnostavaa kyseisessä artikkelissa on se, että esimerkiksi pieniä aivoinfarkteja ei välttämättä "tarvittu" epileptisen pesäkkeen aikaansaamiseksi, vaan kyseesä oletettiin vaikuttavan aineenvaihdunnallisesti monimutkaisempi syy-yhteys.

Kysyjä toteaa, ettei hänellä ole aikuisiällä ollut kohtauksellista, aivoperäistä oiretta. Mahdollisesti lapsena on (kuumeen yhteydessä?) ollut, tai sitten nuorempana.

Joka tapauksessa oireen laadun kannalta on merkityksellistä tuo virtsan allemeno. Muita, epileptiseen suuntaan viittaavia oireita olisivat lihasten kipeys kouristelun merkkinä, kieleen tai huuliin pureminen ja ulosteiden allemeno. Tässä on siis vain yksi, eli tuo virtsa. Tosin huutokin sopii viittaamaan epileptisen kohtauksen suuntaan.

Provosoivaa tässä on tuo stressi, eli valvominen – puhun stressistä, vaikka kuvattu rakennusprojekti on toki positiivinen asia elämässä.

Aivan ensimmäiseksi rauhoittaisin tilannetta toteamalla, että yleensä näissä odotellaan sitä toista kohtausta, ja jos sitä ei tule, ei tehdä mitään. Esimerkiksi epilepsialääkitystä ei yleensä aloiteta yhdestä kohtauksesta. Kuitenkin, selvittämätön epileptinen kohtaus – josta tässä mielestäni alkaa olla kyse – on jatkoselvittelyjen aihe. Sillä, onko kyseessä yhteys fosfolipidisyndroomaan vai muuhun tunnettuun, ei ole nyt yksiselitteisen oleellista. Syy kannattaa selvittää. Internet ei tässä auta loppuun saakka, ja mahdolliset muut syyt kuten yöllinen kauhukohtaus, joita käsittääkseni on enemmän lapsilla ja muilla unihäiriöistä kärsivillä, voi olla syy, muttei selviä omatoimisella tiedonhaulla.

Lisäksi asiassa on olemassa juridisiakin seikkoja, esimerkiksi autolla-ajon suhteen. Näihin saadaan vastaus teetttämällä pään tietokonetomografia (TT/CT) tai magneettitutkimus (MRI), sekä EEG eli aivosähköfilmi. Varmuuden vuoksi pyytäisin EEG:n niin sanottuna unideprivaatiotutkimuksena, eli tällöin tutkittava valvoo edellisenä yönä, ja mieluiten nukahtaa tutkimuksen aikana. Parhaiten nämä tutkimukse saa neurologin kautta, mutta ne onnistuvat kyllä esimerkiksi työterveyshuollon tai terveyskeskuslääkärinkin toimeta riippuen kysyjän työ- ja asuinpaikasta.

Julkaistu: 15.7.2014

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kun lähetät kysymyksen asiantuntijoille, toimitamme ne eteenpäin nimettöminä. Vastauksia julkaistaan Kauneus ja Terveys -lehdessä Klinikka-sivuilla sekä terve.fi:ssä. Kaikkiin kysymyksiin emme valitettavasti voi vastata. Käsittelemme viestiäsi luottamuksellisesti. Poistamme sen 2 kuukautta vastaanottamisen jälkeen. Emme kerää tai säilytä mitään tietoja viestien lähettäjistä.