Terve.fi

Kysy asiantuntijalta sairauksista - 15073

Julkaistu: 17.10.2002

Kysymys:

Hei! Olen 48-vuotias nainen. Minulla on iso myoomainen kohtu (noin 10 cm ja ylikin joka suuntaan), joka aiheuttaa runsaita ja epäsäännöllisiä vuotoja, ajoittain kipuja ja tiheitä wc-käyntejä. Kohdunpoisto avoleikkauksena lienee ainoa keino päästä vaivoista eroon.

Leikkauksella on kuitenkin riskinsä, ja suurin huolenaiheeni löytyy mm. täältä: http://www.asahq.org/Newsletters/2000/09_00/postoperative0900.htm. Olen kuullut, että Suomessakin on näitä tapauksia sattunut. Minulla on lisäksi ns. tilted disk -tyyppinen poikkeavuus silmänpohjissa.

Kysyn:

1. Onko tutkimuksia siitä, kuinka suuri on kohdunpoistoleikkauksen aikainen verenmenetys eri suuruisilla kohduilla?

2. Onko todennäköinen verenhukka pienempi, jos tehdään vain amputointi eli kohdun kaula jätetään?

3. Onko Suomessa käytössä jokin kriteeri, esim. tietyn hemoglobiiniarvon alittuminen, jonka perusteella verta (punasoluja) ryhdytään antamaan leikkauksen aikana?

4. Onko mahdollista luovuttaa sairaalaan omaa vertaan etukäteen omaa leikkaustaan varten?

Tärkeimmät kysymykseni koskevat ns. GnRh-agonisteja.

5. Voidaanko niitä käyttää myoomakohdun, ja siten myös leikkauksen aikaisen verenhukan, pienentämiseen ennen leikkausta?

6. Onko tutkimuksia siitä, kuinka suuri vaikutus GnRh-agonisteilla on em. seikkoihin?

7. Ovatko kaikki GnRh-agonistien aiheuttamat menopaussiin liittyvät muutokset, mukaanlukien iho- ja limakalvomuutokset, täysin ennalleen palautuvia, kun niiden käyttö lopetetaan?

8. Palautuvatko kuukautiset niillä, joilla se on mahdollista (siis kohtua ei poisteta)?

Näytä vastaus

Vastaus:

Hei, Kohtusi kuulostaa olevan niin suuri, että laparoskooppisesti tehtävä kohdunpoisto on hankala. Emättimen kautta on kehitetty tekniikoita suurenkin myomakohdun poistoon, mutta vasta kliinisen tutkimuksen jälkeen voi sanoa kannattaako sitä yrittää, onko tilaa tarpeeksi. Todennäköisesti nämä asiat on jo kanssasi keskusteltu.

Myomakohtu ei sinällään ole vaarallinen, mutta jos se alkaa aiheuttaa selkeitä oireita, kuten sinulla on kohdunpoisto lienee järkevä vaihtoehto.

Julkaisu, johon viittaat kuvaa leikkauksen jälkeistä näönmenetystä. Todennäköisyys tapahtumaan (1/60 000) on pieni, suurin osa tapahtumista on liittynyt sydämen ohitusleikkauksiin tai kaulan ja nenän alueen leikkauksiin. Käydessäni läpi hysterektomiaan liittyviä komplikaatioita ei missään ollut ko ongelmasta mainintaa, eikä myöskään ole potilasvahinkolautakunnan rekistereissä, jotka oli käyty läpi Päivi Härkin väitöskirjassa. Käytännössä en ole koskaan asiaan törmännyt.

Vastaan kysymyksiisi numerojärjestyksessä.

1. Tutkimukset osoittavat, että suurempiin kohtuihin liittyy suurempi vuotoriski, mutta ainakin samanverran vaikuttaa leikkaajan kokemus. Keskimäärin myoomien takia tehdyissä leikkauksissa vuotoa on 300-500 ml.

2. Suomessa on tehty useita vuosia rutiininomaisesti koko kohdun poisto. Sellaisissa tapauksissa, joissa kohdunkaulan poistamisella leikkaus muuttuu hankalammaksi ja riskit lisääntyvät oleellisesti, se on jätetty. Usein tehdään suurten myoomakohtujen kohdalla niin, että kun suonet on saatu tukkoon, katkaistaan kohtu kaulan yläpuolelta ja poistetaan näkyväisyyttä haittaava myomainen runko-osa ja jatketaan kaulan poisto vasta sen jälkeen. Tällöin vuotoriski ei ole yhtään suurempi.

3. Anestesialääkäri yleensä ratkaisee verenannon leikkauksen aikana. Pelkkää hemoglobiinia ei voi tuijottaa vaan on katsottava kokonaisuus Hb-lähtötaso ja menetetty verimäärä. Yleensä yli litran vuotoja aletaan korvaamaan ainakin plasmankorvaajilla.

4. Toisissa sairaaloissa, joissa on oma verenluovutuspiste asia varmasti onnistuu, kaikissa ei. Kannattaa kysyä ainakin kuukausi aikaisemmin.

5. GnRH agonistejä on käytetty pienentämään myooman kokoa ja täten helpottamaan leikkausta ja mahdollisesti vähentämään verenhukkaa. Puolen vuoden hoidolla myomat saadaan yleensä pienemään jopa ad 50% koostaan. Verenhukka ei ole kuitenkaan ollut oleellisesti pienempi, jos leikkauksen tekee kokenut lääkäri, joten rutiininomaista käytäntöä siitä ei ole tehty Suomessa.

7. Menopaussiin liittyvät muutokset ovat GNRH-agonistihoidossa teoriassa palautuvia. Tosin on osoitettu, että kohdunpoisto sinällään aikaistaa vaihdevuosioireita jopa 2-3 vuotta ja 48 vuotiaalla naisella voi tulla ikään liittyviä muutoksia hoidon aikana, joten olo ei välttämättä ole ennallaan hoidon loputtua ja leikkauksesta toivuttua.

8. GnRH-agonisti hoitoon liittyy paljon ongelmia: sivuoireet, kalleus ja hoitotuloksen pysymättömyys. Useimmille kuukautiset palaavat yhtä runsaina hoidon loputtua. Olen kyllä tavannut muutaman poikkeuksen. Mutta luulen, että niissä tapauksissa ikä teki tehtävänsä ja kuukautiset olisivat ehkä muutenkin tasoittuneet. Mutta voi tietysti olla niinkin, että jokin tekijä, joka runsaat kuukautiset aiheuttaa(50%:ssa emme vielä osaa löytää sitä) muuttuu hoidon ansiosta ja tilanne korjautuu.

Ystävällisin terveisin Ritva Hurskainen, LT, naistentautien erikoislääkäri

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kun lähetät kysymyksen asiantuntijoille, toimitamme ne eteenpäin nimettöminä. Vastauksia julkaistaan Apu Terveys -lehdessä Klinikka-sivuilla. Kaikkiin kysymyksiin emme valitettavasti voi vastata. Käsittelemme viestiäsi luottamuksellisesti. Poistamme sen 2 kuukautta vastaanottamisen jälkeen. Emme kerää tai säilytä mitään tietoja viestien lähettäjistä.