Kauneus & Terveys

Usko siihen, mitä janoat

Usko siihen, mitä janoat
Ominaisvahvuuksiesi käyttäminen tuo elämään lisää onnea ja energiaa. Tunnistat vahvuuden janosta päästä käyttämään sitä.

Oletko lahjakas urheilija, taitava kirjoittaja tai organisointikykyinen järjestelijä? Se ei vielä tarkoita, että käyttäisit elämässäsi kaikkia mahdollisuuksiasi ja sinulle ominaisia vahvuuksia. Usein suuntaudumme käyttämään taitoja, joista ympäristö meitä palkitsee. Tällaiset taidot ovat ehkä olleet hyödyksi muille tai vain helppoja esimerkiksi opettajien tai vanhempien havaita. ”Lapsihan osaa piirtää!” Monet ominaisvahvuutemme voivat olla myös meille itsellemme piilossa. Ne edustavat sitä, mikä on meissä ainutlaatuisen kaunista ja hyvää.

Miksi sitten etsiä ominaisvahvuuksiaan? Tuorein positiivinen psykologia tutkii, mistä onnellisuus ja mielekkyys elämässä syntyvät. Ominaisvahvuuksiensa tunteminen ja käyttäminen liittyy hyvään elämään monella tavalla. Mitä enemmän toimimme vahvuusalueellamme, sitä tehokkaampia ja tuloksellisempia olemme. Meille on luontaista oppia aiheista, jotka liittyvät vahvuuksiemme käyttämiseen.Työskennellessämme päivittäin työssä, jossa voimme hyödyntää vahvuuksiamme, olemme tyytyväisempiä ja jaksamme paremmin. Monen kokemus on, että kun saa käyttää ominaisvahvuuksiaan työssään, se ei edes väsytä vaan päinvastoin lisää energiaa ja elinvoimaisuutta. Ajatus voi kuulostaa kliseeltä, mutta kun kokemusta pääsee itse maistamaan, ero tuntuu hämmästyttävältä. Todellakin, työ voi lisätä energiaamme!

Positiivisen psykologian pioneeriprofessori Martin Seligman sanoo, että onnellisuuden ydin löytyy ominaisvahvuuksien käyttämisestä kaikilla elämän eri osa-alueilla: työssä, rakkaudessa, perheen parissa ja vapaa-ajalla.

– Olisi tärkeää, että voisimme käyttää vahvuuksiamme myös jonkin meitä itseämme suuremman asian hyväksi. Tässä on mielekkäältä tuntuvan elämän ydin, Seligman opettaa.

Mitä sitten ovat ominaisvahvuudet?

Tärkeää on erottaa opitut taidot, opitut käyttäytymismallit ja lahjakkuudet ominaisvahvuuksista. Opittuja taitoja ovat vaikkapa lukutaito tai ammatilliset perustaidot. Opittuja käyttäytymismalleja taas ovat toimintatavat, joissa saatamme olla hyviä, mutta joiden käyttäminen enimmäkseen uuvuttaa meitä.

Lahjakkuuksia ovat vaikkapa musiikillinen tai urheilullinen kyvykkyys. Lahjakkuudet ja opitut taidot ovat toki tärkeitä, mutta usein jämähdämme toimimaan niiden asioiden parissa, jotka sujuvat, vaikkeivät ne tuntuisikaan niin mielekkäiltä.Ominaisvahvuudet ovat persoonallisia toimintatapoja ja ominaisuuksia, joita voimme myös harjoittaa ja kehittää. Ne herättävät tunteen ”tämä on todellinen minä!”, ja niiden käyttäminen saa meidät myönteisiksi ja energisiksi. Joskus voi jopa tuntua, että kun pääsemme käyttämään vahvuuttamme, olemme täysin pysäyttämättömissä.

Ominaisvahvuudet ovat usein vivahteikkaampia asioita kuin vaikkapa se, että joku osaa laulaa. Ne liittyvät tapaamme tehdä asioita ja lähestyä ihmisiä ja maailmaa. Yksi laulaja voi rakastaa laulaa yleisölle, mutta toinen laulaja uupuu siitä ja tahtoo mieluummin vain tutkiskella itseään laulaessaan. Kolmas laulajista haluaa ehkä laulullaan parantaa maailmaa tai luoda kauneutta siihen, neljäs opettaa laulamista muille.

Ominaisvahvuuksia voivat olla esimerkiksi kyky luoda syviä ihmissuhteita, kyky järjestää asioita toiminnan kannalta parhaalla tavalla, kyky arvostaa kauneutta tai taito pysyä rauhallisena vaikeissa tilanteissa. Sanoina paperilla ne voivat kuulostaa latteilta, mutta joillekin ihmisille näiden asioiden todeksi eläminen antaa tunteen täyttymyksestä.

Vahvuuksille on annettava myös lupa olla osa meitä ja tulla esiin, ennen kuin ne voivat kukoistaa. Monesti olemme niin keskittyneitä siihen, mikä on huonosti, että vahvuuksille ei jää sijaa. Myös itsen jatkuva vertaaminen muihin voi estää ominaisvahvuuksien näkemisen ja käyttämisen. Myönteisten roolimallien etsintä voi kuitenkin olla hyödyllistä – kenen kaltainen haluaisit olla? Mitä samoja hyviä ominaisuuksia sinussa on kuin hänessä? Miten voisit käyttää niitä enemmän?

Löydä vahvuutesi!

Brittiläinen psykologi Alex Linley on kollegoineen kehittänyt mallin, jota he kutsuvat strengths spottingiksi. Termin voisi kääntää ”vahvuuksien bongaamiseksi”. Ideana on, että voimme oppia havaitsemaan ominaisvahvuuksia itsessämme sekä toisissa pienien vihjeiden avulla. Voimme tarkkailla, mitkä asiat lisäävät energiaamme ja mitä taitoja käyttäessämme olemme jälkeen päin elinvoimaisia. Mitä asioita janoamme oppia ja mistä etsimme tietoa mielellämme? Milloin tunnemme olevamme aidoimmillamme? Monet näistä asioista voivat esiintyä vain pienissä hetkissä päivän mittaan tai olla piilossa. Siksi vahvuuksien äärelle tarvitsee usein pysähtyä – ja uskoa pientäkin paloa sisällään.

Ammattilaisten kokemus on, että usein aliarvioimme voiman, joka vahvuuksien käyttämisellä voi elämän mielekkyydelle ja elinvoimalle olla. Tutkimustuloksetkin kertovat, että oman vahvuuden käyttäminen tietoisesti uudella tavalla lisää onnellisuutta ja vähentää masennusoireita. Sama ihminen voi kahta eri asiaa tehdessään tuntea itsensä täysin uupuneeksi, tyhjäksi tai kuiviin imetyksi tai – kun pääsee toimimaan vahvuusalueellaan – elinvoimaiseksi, tärkeäksi, myönteiseksi ja optimistiseksi.

Monet länsimaiset ihmiset elävät ihan mukavaa elämää tai ”selviytymiselämää”, jossa kaikki on suurin piirtein hyvin, ehkä ajoittainen tyhjyyden kokemus vaivaa. Ominaisvahvuuksien tietoinen tarkastelu ja käyttäminen pienissäkin asioissa voi tuoda yllättävän paljon uutta mielekkyyttä elämään, tunnetta että elän omannäköisesti ja toteutan jotakin tarkoitusta maailmassa.

Ota vahvuutesi mukaan päivittäiseen toimintaan

Ei tarvitse olla yrittäjä tai miljonääri voidakseen käyttää ominaisvahvuuksiaan, vaan niistä voi saada paljon uutta iloa vaikkapa kotiäidin tai toimistotyöläisen päivään. Miten vahvuutesi, vaikkapa tiedonjano tai henkisyys, voisi olla mukana päivittäisissä toimissasi vaikka vain pienissä asioissa? Toki joskus olosuhteet estävät vahvuuden käyttämisen, esimerkiksi työssä kaikki aika kuluu uuvuttavien asioiden tekemiseen. Silloin muutos voi olla paikallaan. Vapaa-aika ja perhe-elämä tarjoavat myös paljon mahdollisuuksia vahvuuksien käyttämiseen. Usein tärkeintä on aloittaa jostakin. Kun vahvuus saa elämässämme lisää tilaa, se voi johdattaa oikeaan suuntaan kuin itsestään.

Vahvuuksien havaitseminen myös toisissa ihmisissä lisää hyvinvointia itsessä ja muissa. Siitä voivat hyötyä paitsi vanhemmat ja opettajat, myös esimiehet ja puolisot. Usein etsimme ihmisistä vikoja ja silloin myös varmasti löydämme niitä.

– Vahvuudet esimerkiksi puolisossasi ovat kuitenkin ihan yhtä todellisia kuin heikkoudetkin, muistuttaa Seligman.Vahvuuksia näkemällä ja ääneen lausumalla ne voimistuvat ja lisäävät keskinäistä luottamusta, tiimityötä, myönteistä vuorovaikutusta ja tyytyväisyyttä. Jos ymmärrät, mistä toinen ihminen todella syttyy, olet nähnyt hänessä jotakin ainutlaatuista ja kaunista.

Amerikkalainen psykologi Christopher Peterson on Seligmanin kanssa yksi vahvuustutkimuksen pioneereista. Psykologikaksikko on kiteyttänyt 24 moraaliin pohjaavaa vahvuutta, jotka ovat arvostettuja kaikissa kulttuureissa. Peterson ja Seligman kutsuvat näitä vahvuuksia myös hyveiksi.

Viisauteen ja tietoon liittyvät vahvuudet ovat uteliaisuus, tiedonjano, arvostelukyky, omintakeisuus, sosiaalinen tilannetaju sekä näkemyksellisyys. Rohkeus on toinen vahvuuksien pääluokka ja siihen liittyvät urheus, sinnikkyys ja rehellisyys. Rakkauden ja inhimillisyyden vahvuuksia ovat ystävällisyys ja anteliaisuus, rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen. Oikeudenmukaisuuden luokkaan kuuluvat yhteistyö, reiluus ja johtajuus. Vaatimattomuuden, varovaisuuden ja itsehillinnän vahvuudet auttavat kohtuullisuudessa. Kauneuden ja taidon arvostaminen, kiitollisuus, toiveikkuus, huumori, anteeksiantavaisuus, antaumus ja henkisyys ovat tunne-elämän vahvuuksia, jotka liittävät meidät johonkin itseämme suurempaan ja pysyvämpään: toisiin ihmisiin, tulevaisuuteen ja maailmankaikkeuteen.

Voiko vahvuuksia käyttää liikaa?

Vahvuuksia voi todella käyttää liiaksikin, ja monet vahvuudet ylikäytettyinä voivat kääntyä heikkouksiksi – esimerkiksi sinnikkyydestä tulee jääräpäisyyttä tai ystävällisyydestä itsen unohtamista.

Tärkeää on löytää tilanteeseen sopiva tapa vahvuuden käyttämiseen. Sopivan tason löytämisessä voi auttaa muiden palaute, mutta myös tietoisuus omasta vahvuudesta. Esimerkiksi rehellisyys on tärkeä ominaisvahvuus, jota kantava voi harjoitella ilmaisemaan asioita niin, että muutkin pystyvät ottamaan ne vastaan. Suorapuheisuus on kyllä rehellistä mutta saattaa töksähtää muiden korvissa. Viisas rehellisyyden käyttö voi toimia sekä itsen että muiden hyväksi.

Heikkouksiakaan ei kannata ihan kokonaan unohtaa, pääasia ettei niitä murehtiessa kulu koko elämä. On tervettä olla tietoinen siitä, missä ei ole niin hyvä, ja vastuullista myös tarvittaessa kehittää näitä osa-alueita. Joskus myös jokin heikkous – tai oikeammin ehkä vahvuuden puute – voi todella haitata elämää. Puuttuva tekijä elämän palapelissä voi olla vaikkapa rohkeus tai anteeksiantavaisuus. Silloin kannattaa tarttua myös ei-vahvuuden kehittämiseen. Tärkeintä on silloinkin asettaa itselleen tavoitteita, jotka on muotoiltu myönteisiksi ja konkreettisiksi: ”Tavoitteenani on tarttua luuriin reippaasti ja soittaa tärkeitä puheluita.” Paras vinkki on kuitenkin yrittää käyttää jotakin jo hyvin hallussa olevaa ominaisvahvuutta heikomman asian kehittämiseen. Rohkeutta puhelinkeskusteluihinsa kaipaava voi käyttää ystävällisyyden vahvuuttaan ja sanoa puhelun aluksi jotakin ystävällistä.

Kirjoittaja on positiivisen psykologian asiantuntija ja valmentaja.

Lue myös:

Julkaistu: 12.1.2010
Kommentoi »