Mielenterveyteen vaikuttavat jo lapsuudesta asti monet tekijät, mutta mielenterveysongelmat kytkeytyvät myös yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin.
Mielenterveyden häiriöiden johdosta työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden työntekijöiden osuus on kasvanut viimeisten vuosikymmenien aikana. Kymmenessä vuodessa mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat eläkemenot ja sairauspäivärahakustannukset ovat kasvaneet noin 1,5-kertaisiksi.
Terveys 2000 -tutkimuksessa todettiin vakavaa masennusta esiintyneen edeltäneen vuoden aikana 6 prosentilla työikäisistä, työttömistä masennusta sairasti 12 prosenttia. Masennustilat ovat siis melko yleisiä työikäisillä. Yli 200 000 suomalaista sairastaa masennustilan vuosittain. Ahdistuneisuushäiriöt ovat myös yleisiä, jopa 10 – 15 %:a terveistäkin ihmisistä voi kärsiä satunnaisia paniikkikohtauksista. Tyypillisiä ahdistuneisuushäiriöitä ovat esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriöt.
Myös syyt työelämän ulkopuolelle jäämiseen saattavat olla monenlaisia.
Työelämä on muuttunut
Työ on myönteinen asia elämässä ja työssä käyvät ovat keskimäärin terveempiä ja tyytyväisempiä kuin työttömät. Työ antaa merkitystä elämälle ja vahvistaa usein itsetuntoa.
Mielenterveyden ongelmia on työyhteisöissä esiintynyt aina, mutta nykyään nämä ongelmat aiheuttavat selvästi enemmän haittaa kuin ennen. Nykyään usein tehokkuus ja kilpailukyky sanelevat työelämän ehdot. Työntekijöiltä edellytetään jatkuvaa uuden oppimista, sopeutumista muutoksiin, laajojen kokonaisuuksien hallintaa, hyviä vuorovaikutustaitoja, vastuun ottamista sekä kykyä sietää ristiriitoja ja epävarmuutta.
Stressi ja työ
EU:n puitesopimuksen mukaan stressillä tarkoitetaan häiriötilaa, joka johtuu yksilön kokemuksesta, ettei hän kykene selviytymään häneen kohdistuvista vaatimuksista. Stressi ilmenee fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina oireina ja toimintahäiriöinä.
Monet tekijät työn sisällössä, työn organisoinnissa tai työyhteisön vuorovaikutuksessa voivat olla kuormittavia ja aiheuttaa stressiä.
Työyhteisössä pitkään jatkunut stressi saattaa näkyä ilmapiiriongelmina, työpaikkakiusaamisena, toistuvina riitoina, yleisenä välinpitämättömyytenä, vetäytymisenä, eristäytymisenä ja tunteiden hallinnan vaikeutena.
Oireilun seurauksena työyhteisön työteho huononee, virheet lisääntyvät ja vähitellen sairastavuus ja poissaolot sekä lopulta myös eläkehakuisuus alkavat lisääntyä.
Mikä ratkaisuksi
Vaikka psykososiaalisten tekijöiden osuutta mielenterveyden häiriöiden synnyssä on tutkittu paljon, on aiemmin yleensä keskitytty kuormitustekijöihin, jotka liittyvät läheisiin ihmissuhteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai fyysiseen sairastavuuteen.
Monet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet työyhteisön kielteisten tekijöiden lisäävän mielenterveyden häiriöiden todennäköisyyttä.
Johtamisen oikeudenmukaisuus, hyvä työilmapiiri ja hyvät sosiaaliset suhteet työssä ehkäisevät mielenterveyden ongelmien kehittymistä ja tukevat hyvää mielenterveyttä.
Johtamisen oikeudenmukaisuuden lisäksi on tärkeä muistaa, että jokainen on omalta osaltaan vastuussa hyvästä työyhteisöstä.
Hyvä työyhteisö ja sopivan haasteelliset tehtävät motivoivat myös sitoutumaan työhön, parantavat suoriutumista ja lisäävät halukkuutta jatkaa työelämässä pidempään.
Työ tuntuu mielessä
- Hyvän työilmapiirin kehittäminen, oikeudenmukaisuuteen pyrkiminen ja sosiaalisen tuen lisääminen ei välttämättä aiheuta suuria kustannuksia.
- Työyhteisössä voi olla sekä mielenterveyttä tukevia että sitä horjuttavia tekijöitä.
- Työyhteisön ilmapiiri syntyy jokapäiväisen toiminnan seurauksena. Jokainen työntekijä vaikuttaa osaltaan siihen.
- Työntekijät ovat erilaisia eivätkä kaikki koe suurena ongelmana vaikkapa vähäisiä vaikutusmahdollisuuksia työssä, mutta esimerkiksi oikeudenmukaisuus ja kuulluksi tuleminen ovat yleensä tärkeitä kaikille.
- Työyhteisöissä esiintyviä tavallisia mielenterveyden häiriöitä ovat mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt, alkoholiriippuvuus. Oireyhtymänä esiintyy myös työuupumusta.
