Kauneus & Terveys

8 pelottavaa ja noloa tutkimusta

8 pelottavaa ja noloa tutkimusta
Valmistaudu tutkimuksiin ja toimenpiteisiin oikein. Lue muiden kokemukset ja voita pelkosi.

Kutsu magneettikuvaukseen jännittää jo etukäteen. Pitääkö tosiaan sulloutua ahtaaseen putkeen?

Lääkärin lähete kauhistuttavalta kuulostavaan tutkimukseen tai toimenpiteeseen saa hien nousemaan vahvimmankin otsalle. Tutkimukseen joutuu usein ilman ennakkovaroitusta nopealla aikataululla.

Äkillisesti rintakipuilevaa tutkitaan sydämen varjoainekuvauksella ja halvausoireita selvitetään aivojen magneettikuvauksella. Pahinta pelko on, jos tutkimukseen pääsyä joutuu odottamaan viikkoja. Epätietoisuus ja jännitys saavat aikaan kauhukuvia.

Vaativatkin tutkimukset ovat erikoislääkäreille rutiinia,  ja useimmiten koko toimenpide sairaalaan saapumisesta kotiin lähtöön on ohi tunnissa. Kipua tai pelkoa voidaan lievittää tehokkaasti puuduttavilla ja rauhoittavilla lääkkeillä. Usein näytteenotto vie vain muutaman minuutin. Tulosten saaminen voi sen sijaan kestää muutamista päivistä jopa viikkoon.

1. Aivojen magneettikuvaus (MRI)

Mitä tutkitaan? Aivojen magneettikuvaus tehdään, kun epäillään esimerkiksi MS-tautia, Alzheimerin tautia, aivokasvainta tai aivoverenkierto­häiriötä.

Miten valmistaudutaan? Tutkimus ei vaadi esivalmisteluja. Ahtaan paikan kammosta kärsivät voivat pyytää etukäteen rauhoittavaa lääkettä.

Mitä tapahtuu? Potilas asettuu makaamaan alustalle, joka liukuu MRI-laitteen sisällä olevaan lieriömäiseen tunneliin. Potilasta ei sidota kiinni, mutta paikallaan pysyminen koko tutkimuksen ajan on tärkeää. Rentoutumisen helpottamiseksi potilas voi kuunnella kuulosuojaimista radiota. Kädessä olevalla kutsunapilla saa tarvittaessa yhteyden hoitajaan.

Kauanko tutkimus kestää? Keskimäärin 20–30 minuuttia.

"Meteli oli ikävää"

”Pitkittyneen migreenin ja neurologisten tutkimusten jälkeen sain lähetteen pään magneettikuvaan. Itse tutkimus ei pelottanut, mutta laitteen sisällä maatessa minuutit matelivat hitaasti. Edes korvissa soinut radio ei riittänyt peittämään laitteen kovaa ja hakkaavaa ääntä. Lopputulos oli kuitenkin helpotus, sillä kuvissa ei näkynyt mitään poikkeavaa.” Simo, 35, Lahti

2. Poskiontelopunktio

Mitä tehdään? Huuhdotaan poskionteloissa oleva tulehduserite pois. Punktion ­yhteydessä voidaan ottaa myös märkänäyte bakteeriviljelyyn. Toimenpide nopeuttaa tulehduksesta paranemista ja avaa tukkeutuneen hengitystiehyen lääkettä tehokkaammin.

Miten valmistaudutaan? Ei mitenkään.

Mitä tapahtuu? Lääkäri puuduttaa ensin nenän sisäpuolen pistoskohdan joko puudutesuihkeella, pumpuleilla tai -voiteella. Lääkäri asettaa nenän sisällä neulan oikeaan kohtaan ja työntää kärjen poskionteloon ohuen, luisen seinämän läpi. Ontelo huuhdellaan muutamalla ruiskullisella lämmitettyä keittosuolaliuosta.

Kauanko kestää? Keskimäärin kymmenen minuuttia.

"Piikin näkeminen oli pahinta"

”Raskaana ollessani sain poskiontelotulehduksen. En voinut käyttää antibioottia enkä tehokasta kipulääkettä. Päätäni särki julmetusti. Oli pakko suostua punkteeraukseen. Pahin hetki oli, kun näin nenään laitettavan puudutuspiikin.

Lääkärin ikä, kokeneisuus ja järkipuhe herättivät luottamusta. Hän kertoi tehneensä operaation lukemattomia kertoja. Puudutuksen pistäminen pelotti hirveästi ja sattui jonkin verran. Neulan työntäminen nenään ei ollut kivuliasta. Huuhtelun jälkeen sain niistää pää punaisena, jotta vihertävä räkä lähtisi onteloista ulos. Olo helpotti heti. Toimenpide ei ollut niin paha kuin sanotaan.” Ulla, 38, Helsinki

3. Ohutneulanäyte

Mitä tutkitaan? Avoterveydenhuollossa tutkitaan kilpirauhasen kasvaimia, ihonalaisia muutoksia, imusolmukkeita sekä rinnan ja kaulan kasvaimia. Sairaalassa ohutneulanäytteitä otetaan myös sisäelimistä, kuten maksasta, haimasta ja keuhkoista.

Miten valmistaudutaan? Ei mitenkään.

Mitä tapahtuu? Ohut, alle millimetrin paksuinen neula kiinnitetään ruiskuun. Se asetetaan kahvaan, jolla ruiskussa pidetään yllä jatkuvaa imua. Neula työnnetään kasvaimeen, ja sitä liikutetaan edestakaisin 5–10 kertaa. Sen jälkeen näyte siirretään ruiskusta nesteeseen, jossa se lähetetään patologian laboratorioon tutkittavaksi.

Kauanko tutkimus kestää? Näytteenotto kestää noin 15 sekuntia. Patologin lausunto valmistuu yleensä viikon sisällä.

"Kuin hyttysenpisto"

”Rintasyöpäepäily ja epätietoisuus tulevasta olivat pahinta. Olin lukenut netin keskustelupalstoilta, että toimenpide tuntuu eniten, mitä lähempänä nänniä joudutaan pistämään. Onneksi kasvaimeni oli rinnan vasemmalla sivulla lähellä kainaloa eikä kovin syvällä. Paikallispuudutuksella tehty ohutneulanäyte tuntui melkein kuin hyttysenpistolta verrattuna siihen, mitä tuleman piti: kaksi rintasyöpäleikkausta, viisi kuukautta sytostaatteja ja sädehoitoja. Ilokseni kaikki päättyi onnellisesti.” Paula, 56, Tampere

4. Sepelvaltimoiden varjoainetutkimus

Mitä tutkitaan? Varjoainekuvauksella selvitetään sydämen sepelvaltimoiden verenkiertoa. Noin puolet sydämen varjoainetutkimuksista tehdään äkillisen rintakivun tai nopeasti pahentuneiden sydänoireiden takia.

Miten valmistaudutaan? Ole syömättä vähintään neljä tuntia ennen tutkimusta. Vältä nikotiinituotteiden käyttöä edellisestä illasta lähtien. Tutkittavat saavat lievästi rauhoittavan esilääkityksen.

Mitä tapahtuu? Tutkimuksessa viedään alle kahden millimetrin paksuinen kuvauskatetri verisuoneen paikallispuudutetusta ranne tai nivusvaltimosta. Katetri työnnetään suonta pitkin rauhallisesti aorttaan ja sepelvaltimoiden lähtökohtaan. Katetrin etenemistä seurataan radiologisella läpivalaisulaitteella. Kun katetri saavuttaa määränpään, sen kautta ruiskutetaan sepelvaltimoihin varjoainetta. Röntgenkuvat paljastavat varjoaineen etenemisen ja mahdolliset tukkeumat. Samalla voidaan tehdä myös sepelvaltimoiden pallolaajennus.

Kauanko tutkimus kestää? 10–20 minuuttia. Pallolaajennuksen kanssa 30–60 minuuttia.

"En ehtinyt pelätä"

”Sain tansseissa äkillisen rintakipukohtauksen. Ystäväni  tajusi onnekseni soittaa ambulanssin. Sairaalassa minulle tehtiin varjoainekuvaus nivusen kautta. Pistäminen ei sattunut, eikä kuvauskatetrin etenemistä verisuonistossa tuntenut lainkaan. Koko tutkimus oli ohi muutamassa minuutissa. En ehtinyt pelätä toimenpidettä, sillä olin niin järkyttynyt. Sydämestäni paljastui yhden sepelvaltimon tukos, joka hoidettiin ilman leikkausta liuottamalla.” Sirkka, 70, Lahti

5. Selkäydinnestepunktio

Mitä tutkitaan? Selkäydinnestepunktio tehdään, kun epäillään neurologista sairautta, kuten MS-tautia, keskushermostoinfektiota tai aivoverenvuotoa. Joskus punktio tehdään osana muistihäiriöiden selvittelyä.

Miten valmistaudutaan? Ottamalla rauhallisesti.

Mitä tapahtuu? Potilas makaa kyljellään selkä pyöreänä ja polvet koukistettuina lähelle vatsaa. Polvien välissä voi olla tyyny, jotta asento on mahdollisimman mukava. Lääkäri pistää ohuen neulan lannenikamien välistä. Näytettä otetaan muutamia millilitroja. Näytteenoton jälkeen voi heti nousta jalkeille.

Kauanko tutkimus kestää? Näytteenotto vie vain muutaman minuutin.

"Pieni vihlaisu ja siinä kaikki"

”Sain tulehduksen koirani näykkäisystä. Sairastuin korkeaan kuumeeseen ja kuntoni romahti. Minut kiidätettiin aivokalvontulehdusepäilyn takia ambulanssilla sairaalaan ja ensiavun kautta teho-osastolle. Sain antibioottia suoneen, ja tulehdusarvoni laskivat nopeasti. Tulehduksen aiheuttaja haluttiin kuitenkin selvittää. Selkäydinnestepunktio ei ollut ollenkaan niin paha kuin kuvitellaan. Näytteenotossa selässä tuntui pieni vihlaisu. Tuloksista selvisi, että aivokalvontulehdukseni aiheutti koiran suun normaali bakteeri.” Marja, 45, Salo

6. Papakoe

Mitä tutkitaan? Papakokeella seulotaan kohdunkaulansyöpää ja sen esiasteita. Sillä saa tietoa myös valkovuodon syistä ja gynekologisista tulehduksista. Maksuttomiin seulontatutkimuksiin kutsutaan yleensä 35 ikävuodesta lähtien 5 vuoden välein.

Miten valmistaudutaan? Päivittäinen alapesu ja perushygienia riittävät. Juuri ennen tutkimusta ei tarvitse tehdä alapesua.

Mitä tapahtuu? Nainen on tutkimuspöydällä alavartalo paljaana ja jalat levitettyinä siten, että näytteenottaja näkee hyvin emättimeen. Ensimmäinen näyte otetaan lastalla emättimen pohjukasta, toinen kohdunnapukan pinnasta ja kolmas näyte pienellä harjalla kohdun kaulakanavasta.  Tutkimuksen jälkeen voi tulla niukkaa, rusehtavaa vuotoa.

Kauanko tutkimus kestää? Viitisen minuuttia.

"Yhtä noloa joka kerta"

”En tiedä mikä siinä on, mutta joka kerta papakokeeseen meneminen tuntuu yhtä nololta. Ilman housuja verhon takaa pöydälle siirtyminen, haarojen levittäminen lääkärin nenän eteen ja tähystimen kylmä kosketus pimpsassa jännittävät yhtä paljon kuin­ ensimmäisellä kerralla.Onneksi itse toimenpide on yleensä nopea ja kivuton. Joskus näytteenottaja on turhan kovakourainen, ja silloin se kyllä vähän sattuu. Koitoksen jälkeen voi taas hengitellä muutaman vuoden rauhassa.” Leena, 37, Hollola

7. Raskausajan sokerirasituskoe

Mitä tutkitaan? Selvitetään odottavan äidin insuliiniherkkyyttä ja äidille sekä sikiölle vaarallista raskausdiabetesta. Sokerirasituskoe tehdään raskausviikoilla 24–28. Koetta ei tehdä, jos ensisynnyttäjä on alle 25-vuotias ja hänen painoindeksinsä on alle 25. Noin puolella odottavista äideistä on raskausajan diabetekselle altistavia tekijöitä.

Miten valmistaudutaan? Syö runsaasti kuitupitoista, hiilihydraatteja sisältävää ravintoa 2–3 edeltävänä päivänä. Ennen sokerirasitustestiä pitää olla syömättä yön ajan, yhteensä 12 tuntia.

Mitä tapahtuu? Sokerirasituskokeessa juodaan pari lasia 75 grammaa glukoosia sisältävää nestettä. Verensokeri mitataan välittömästi ennen sokeriliuoksen nauttimista sekä tunnin ja kahden tunnin kuluttua nesteen juomisesta.

Kauanko tutkimus kestää? Kahdesta kolmeen tuntia. Tutkimuksesta voi tulla kuvottava olo.

"Sokerivesi oli kamalaa"

”Paastosin yön ja pakkasin eväsleivät mukaan terveysasemalle. Haalean sokeriveden juominen oli kamalaa. Ensimmäisen lasin jälkeen tuli toinen. Sain hädin tuskin nieleskeltyä litkun alas määrätyssä viidessä minuutissa. Hetken päästä iski valtava heikotus. En pystynyt lukemaan lehteä, kun silmäni harhailivat riviltä toiselle. Maha pystyssä retkotin terveysaseman penkillä ja ajattelin, löytääköhän kukaan minua, jos pyörryn tänne. En silti jaksanut vaihtaa paikkaa. Tunnin päästä otettiin verikoe. Sen jälkeen olo alkoi kohentua. Kahden tunnin päästä voin jo hyvin ja lähdin kävellen kotiin. En edes muistanut syödä mukaan varaamiani eväitä.” Minna, 33, Helsinki

8. Silmänpohjan rappeuman pistoshoito

Mitä hoidetaan? Silmänpohjan ikärappeuma on Suomen yleisin näkövammaisuuden aiheuttaja. Mitä vanhemmaksi elää, sitä todennäköisemmin rappeumaan sairastuu. Pistoshoito estää sairauden etenemistä ja voi joissakin tapauksissa jopa pysäyttää sen.

Miten valmistaudutaan? Toimenpiteeseen ei voi valmistautua.

Mitä tapahtuu? Silmän sisään ruiskutetaan ohuella neulalla verisuonten kasvutekijöiden estäjiä sekä joissain tapauksissa kortisonia. Pistokset annetaan 3:n sarjoissa 6–8 viikon välein. Tulehdusriskin vuoksi ennen ja jälkeen toimenpiteen silmiin tiputetaan antibioottitippoja.

Kauanko kestää? Muutamia minuutteja.

"En edes huomannut pistämistä"

”Pelkäsin ja jännitin pistämistä etukäteen ihan hirveästi. Hoitajan vastaanotto ja ystävällisyys karistivat kuitenkin pelkoni jo ennen toimenpidettä.Silmäni puudutettiin ja terve silmä peitettiin liinalla. Itse pistämistä en ehtinyt kunnolla edes huomata ja kysyinkin hoitajalta, että siinäkö se nyt oli. Toimenpide oli paljon helpompi kuin olin kuvitellut.” Maila, 79, Ylöjärvi

Asiantuntijat: neurologian erikoislääkäri Ville Artto/HUS, kardiologi Tomi Kaukonen/Päijät-Hämeen keskussairaala, silmätautien erikoislääkäri Marko Kataja/TAYS, naistentautien erikoislääkäri Juhani Koskinen/Terveystalo Lahti,korvatautien erikoislääkäri Marjanna Puuska/Diacor Helsinki, ylilääkäri Martin Rasmussen/Hatanpään sairaala Tampere ja patologian erikoislääkäri Tuomo Timonen/HUS.

Julkaistu: 15.4.2015
Kommentoi »