Raakaruokailijat hehkuttavat virkeyttään ja hyvää vastustuskykyään. Heidän mukaansa hyvä olo löytyy ruoasta, jonka aineksia ei ole kuumennettu yli 45 asteen. Silloin ruoan hyvät ravintoaineet eivät tuhoudu. Niiden vähyys tuntuu väsymyksenä ja saattaa altistaa tulehduksille.

On totta, että kuumentaminen tuhoaa esimerkiksi vitamiineja ja entsyymejä. Kaikki asiantuntijat eivät silti usko raakaruoan olevan vain hyvä trendi.

– Raakaruoan terveysvaikutukset johtuvat runsaasta kasvisten määrästä, eivät ruoan kypsentämättömyydestä. Ruoan kypsentämättä jättämisestä saattaa olla päinvastoin haittaa, kertoo ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen Helsingin yliopistosta.

Koska kypsentämätön ruoka sulaa kypsennettyä hitaammin, se aiheuttaa herkästi vatsavaivoja. Vitamiinien saantikaan ei ole niin varmaa.

– Kun laboratorio-oloissa on mitattu porkkanan karotenoidipitoisuuksia, eniten tätä A-vitamiinin esiastetta on ollut mikroaaltouunissa ja liedellä keittämällä kypsennetyssä porkkanassa ja vähiten raa’assa, Heinonen kertoo.

Vaikka vitamiineja olisikin raakaruoassa runsaasti, elimistö ei pysty käyttämään niitä kaikkia hyväkseen.

Jotta vitamiinit irtoaisivat kasvin soluseinämistä, kasvin rakennetta pitää pehmentää, jopa rikkoa. Mitä pienempi hiukkaskoko, sitä paremmin aineet liukenevat. Heinosen mukaan raakaruokailija voi itse asiassa kärsiä yksittäisten ravinto­aineiden puutteesta. Ellei ruoka­valioon kuulu lainkaan eläinkunnan tuotteita,­ kalsiumin, raudan ja B-vitamiinien saanti saattaa olla vähäistä.

Lue myös: Älä anna raakamaitoa kuumentamatta lapsille, vanhuksille ja raskaana oleville, suosittelee Evira

Liotus poistaa myrkyt 

– Raakaruoan laittaminen ei ole hätähousun hommaa. Sitä hapatetaan, idätetään, mehustetaan, liotetaan ja teho­sekoitetaan. Käsittely helpottaa raakaruoan sulamista ja poistaa haitallisia aineita, Heinonen kertoo.

Esimerkiksi papujen sisältämät lektiinit voivat aiheuttaa myrkytysoireita, kuten pahoinvointia, oksentelua ja ­ripulia. Lektiinit ovat proteiinin kaltaisia aineita, jotka haittaavat oikeiden proteiinien imeytymistä.

Kun papuja liottaa yhden yön tai keittää pitkään, häviävät raakojen papujen huonot ominaisuudet.

Vilja sisältää fytaatteja. Ne ovat bioaktiivisia aineita, jotka muuttavat sinkin, kuparin, raudan ja kalsiumin imeytymättömään muotoon.

– Fytaatit hajoavat ja vähenevät hapattamisen, idättämisen ja liotuksen aikana, mutta vain jos käsittelyaika on riittävän pitkä. Jos raakapuuroon käyttää kokonaisia ­jyviä, ne pitää huuhdella ja liottaa kunnolla tai antaa puuron ­tekeytyä yön yli.

Hygieniasta ei raakaruokailija saa laistaa. Esimerkiksi porkkanassa on tavattu yersinia-bakteeria, joka aiheuttaa ruokamyrkytyksiä.

Huolimattomasti pesty tehosekoitin on kelpo kasvualusta bakteereille ja siten vatsavaivojen aiheuttaja.

Lue myös: Karita Tykkä: "Elämä muuttui, kun jätin sokerin"

Rukolalle on käyttöraja 

Raakaa pinaattia, punajuurta ja rukolaa ei kenenkään pidä syödä päivittäin. Ne sisältävät nitraatteja, jotka eivät katoa esimerkiksi tehosekoittimessa minnekään.

Noin viidesosa elimistöön tulleista nitraateista muuntuu nitriiteiksi, jotka haittaavat hapenkuljetusta elimistössä. Suurina määrinä nitriitti muodostaa mahalaukussa nitrosoamiineja. Ne saattavat lisätä syöpäriskiä.

– EU:n elintarviketurvallisuusviranomainen on määritellyt kasvisten nitraattipitoisuuksille turvallisen kulutuksen rajat. Rukolalle raja on 47 grammaa ja pinaatille 150 grammaa päivässä.

Vesipesu vähentää kasvisten nitraattipitoisuuksia, mutta kiehautus tekee sen tehokkaimmin. Nitraatit liukenevat kasviksista keitinveteen, joka pitää jättää käyttämättä.

– Kaupan vihanneshyllystä kannattaa valita vain kypsiä kasviksia. Raaka tomaatti voi sisältää glykoalkaloideja. Ne vastaavat vaikutuksiltaan lektiinejä.

Miten voi tietää, mitä suuhun voi laittaa kypsentämättä?

– Makuaisti on hyvä mittari. Jos ruoka maistuu kovin karvaalta, se kannattaa kypsentää.