Karita Tykkä: "Elämä muuttui, kun jätin sokerin"

Karita Tykkä: "Elämä muuttui, kun jätin sokerin"
Ennen Karita Tykkä oli täysin koukussa sokeriin. Kun hän luopui valkoisesta sokerista, moni asia muuttui.
Julkaistu 7.7.2016

Vielä kymmenen vuotta sitten oli ­Karita Tykkä täysin koukussa ­sokeriin. Irtokarkit olivat suurin pahe. Hän ­himoitsi ­niitä jatkuvasti.Oli ilon hetki, kun mies ehdotti elokuvan vuokraamista. Silloin hän ­pääsi karkkikaukaloiden luo!

– Ei minua se leffa kiinnostanut! Ihan sama, mikä valittiin. Halusin ­kilon säkin ja ison limsan.

Olo ei ollut hyvä pussin tuhoamisen jälkeen. Kun verensokerin ­taso ­romahti myöhemmin, häntä tärisytti ja ­otsalle ­nousi ­kylmä hiki.

– Totta kai tiesin, että syy oli sokerissa. En ollut vain valmis myöntämään sitä tai päästämään siitä irti.

Vieroitus onnistui lomalla

Noihin aikoihin Karita tunnettiin mallipiireissä patukka­tyttönä. Hän oli se, joka haukkasi aina muoti­näytösten taka­huoneessa proteiinivälipalan.

– Pidin niistä ja ajattelin, että oli terveellistä syödä ­niitä paljon. Tuohon aikaan myös kevyttuotteiden ajateltiin olevan hyviä. Enkä tiennyt itsekään paremmin, sillä en tutkinut asioita kunnolla, hän harmittelee.

Ratkaisu kohti sokerittomuutta ja terveellisempää ruoka­valiota löytyi yllättäen.

Karita lähti Aasiaan kolmeksi viikoksi. Siellä ei ollut tarjolla hyviä karkkeja. Sokeria sai lähinnä hedelmistä. Vieroitus onnistui huomaamatta.

– Oli onni, että olin jo innostunut raakasuklaasta ja ­ymmärtänyt valkoisen sokerin haitat. Pystyin jatkamaan sokerittomuutta kotona ja aloin valmistaa terveellisempiä herkkuja.

Energisyys lisääntyi

Elämä muuttui, kun siitä poistettiin valkoinen sokeri. Ilo ei kadonnut, päinvastoin. Olo alkoi tuntua ­energiseltä, iho heleämmältä, mieliala ei heitellyt ja vaativa nälkä hävisi.

– Olin luullut, että voin hyvin. En tiennyt, että voisin voida vielä paremmin!

Nykyisin jo pieni määrä valkoista sokeria tuo ­entiset tuntemukset. Sitä tai lähes sen kaltaista ruoko­sokeria voi olla raakasuklaassa tai mantelimaidossa. Siksi Karita tarkastaa tuoteselosteet ja valmistaa melkein kaiken itse.

– Huomaan kyllä, jos olen saanut sokeria jostakin. Tulee outo ja paha fiilis. Siksi on parempi, että vältän sitä suurimman osan ajasta.

Kun hän rupesi tekemään sokerittomia herkkuja, tuntui luonnolliselta jakaa ohjeita ja hyvän olon keinoja muille. Alkoi syntyä reseptejä blogiin ja neljään sokerittomuutta, raakaruokaa ja ravinteikkaita aterioita käsittelevään kirjaan.

Silti hän on sitä mieltä, että kokonaisuus ratkaisee. Mummonsa 92-vuotispäivillä hän söi hyvällä omalla tunnolla ­palan ihan tavallista täytekakkua.

Millaiset ovat hänen muut ruokaperiaatteet? Miksi Karita hakeutui laajoihin verikokeisiin? Lue koko juttu lehdestä 7/16!

Lue myös:

1 kommentti