Työ on useille meistä tärkeä osa identiteettiä. Työttömyys rassaa, mutta toisaalta taas työ voi näännyttää. Runsas neljännes työikäisistä suomalaisista kärsi jonkinasteisista työuupumusoireista vuosina 2000–2001. 2,5 %:lla oireet olivat vakavia. Tämä kävi ilmi Terveys 2000 -tutkimuksessa.
Burn out!
Nimensä mukaisesti työuupumuksen kehittyminen on sidoksissa työhön mutta se ei ole kuitenkaan varsinainen sairaus. Kyseessä on oireyhtymä, johon kuuluu erilaisia oireita. Työuupumus on myös eri asia kuin masennus vaikka voikin esiintyä samanaikaisesti sen kanssa. Kaikkien työstään uupuneiden oireet eivät nimittäin täytä masennuksen kriteereitä.
Kaikki työstressi ei ole työuupumusta. Stressi on ilmiö, jonka avulla ihminen yrittää sopeutua kasvaneeseen työkuormaan. Itse asiassa pieni stressin poikanen on usein se, joka saa asiat tapahtumaan, esimerkiksi tämän artikkelin syntymään. Ei siis pelkästään negatiivista. Työuupumus syntyy, kun työtaakkaan sopeutuminen jää vaillinaiseksi, ihmisellä ei ole mahdollisuutta palautua stressistä ja tilanne jatkuu pitkään.
Mikä uuvuttaa?
Työuupumus kehittyy ajan kuluessa jatkuvan, joko laadullisesti tai määrällisesti liian suuren työkuormituksen seurauksena. Tällöin henkilön voimavarat ja työn vaatimukset ovat ristiriidassa keskenään. Kyseessä on siis henkilön ja hänen työnsä välinen kriisitilanne, joka pitkälle edenneenä uhkaa vakavasti hyvinvointia.
Työuupumuksen syntymiselle altistaa se, ettei pysty vaikuttamaan työoloihinsa. Myös kiire, suuri työtaakka, esimiehen sekä työkavereiden tuen ja palautteen puute ja työyhteisön rooliristiriidat tai -epäselvyydet voivat edesauttaa oireyhtymän kehittymistä. Esiintyminen lisääntyy iän myötä mutta ainoastaan naisilla. Burn outia on vähemmän korkeammassa ammatillisessa asemassa kuin alemmassa ammatillisessa asemassa olevilla. Tätä on selitetty mm. sillä, että korkeammalla hierarkiassa olevan on helpompi korjata olosuhteita ja vaikuttaa pelisääntöihin työpaikallaan.
Oirekuva
Työuupumukseen katsotaan kuuluvan kolme ominaispiirrettä. Oireilu voi alkaa kokonaisvaltaisella ja voimakkaalla väsymyksellä, joka ei parannu kunnon unilla eikä viikonlopun kuluessa tai edes lomalla. Toinen tyypillinen oire on kyynistyneisyys. Mitä merkitystä minun työlläni on? Normaalit työaskareet ja asiakkaat saattavat tuntua vastenmielisiltä. Työnilo katoaa ja alkaa henkinen vetäytyminen. Kolmas tyyppipiirre on puolestaan ammatillisen itsetunnon laskeminen. Tällöin ihmisestä voi tuntua, ettei hän selviä enää tehtävistään ja uuden oppiminen voi tuottaa vaikeuksia. Homma ei ole hanskassa!
Työuupumukseen liittyy myös monia muita oireita ja ilmiöitä, esimerkiksi edellä mainittua masennusta, ahdistusta, muistin huononemista, keskittymiskyvyn heikkenemistä, unihäiriöitä, sydäntuntemuksia, vatsaoireita ja pääkipua.
Ratkaisun avaimet työpaikalla
Edellä kuvattuihin altistaviin asioihin vaikuttamalla on mahdollista ehkäistä työuupumusta. Jos työkuormaa on koko ajan liikaa tai jokin muu asia työssä stressaa jatkuvasti, niin siitä olisi hyvä puhua oman esimiehen kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Ihanteellisessa tilanteessa työjärjestelyihin vaikuttamalla voidaan katkaista burn outin kehittyminen. Tämä voi myös vaatia muutosta omissa asenteissa ja suhtautumisessa työhön. Joskus on opeteltava sanomaan ei.
Apua ja tukea kannattaa hakea myös omalta työterveysasemalta. Sitä varten se on olemassa. Jokaisen henkilön työuupumusta pyritään hoitamaan yksilöllisesti mahdollisine oheisoireineen ja ongelmineen.
