Kauneus & Terveys

Tiesitkö, että kuulovammaa ei voi yleensä parantaa?


Suojele kuuloasi. Jos saat meluvamman, se jää usein pysyväksi. Selvitimme, mitkä väitteet kuuloaistista ovat totta.
Kuvat Fotolia

1. Huono kuulo on perinnöllistä.

Totta ja tarua. Herkkyys me­lulle on osin perinnöllistä, ja huonokuuloisuuden ­riski lisääntyy, jos oleskelee jatku­vasti melussa­. Myös raskausaikana ­tapahtuneet sikiön kehityshäiriöt voivat vaikuttaa kuuloon.

Yksi yleisimmistä kuulonalenemaa aiheuttavista syistä on kuitenkin vuosia kestänyt, päivittäinen altistuminen 75–85 desibelin melulle.

Melu ­on haitallista, sillä se tuhoaa sisäkorvan aistin­soluja. Liikenne aiheuttaa 70–85 desibelin ­melun, ja ravintoloissa on iltaisin 80–100 desibelin suuruista­ melua. Keskustelu avokonttorissa voi tuottaa 50–70 desibelin äänen.

2. Yksikin kerta voimakkaassa melussa voi aiheuttaa kuulovamman.

Totta. Jos melutaso nousee hetkellisesti­ yli sadan desibelin, se voi aiheut­taa pysyvän kuulovaurion.

Yleisin meluvamma on tinnitus eli jatkuva korvien soiminen. Esimerkiksi konsertissa, oli sitten kyseessä klassisen­ tai rockmusiikin konsertista, melu nousee yli sadan ­desibelin. Niin kovassa melussa saisi suositusten ­mukaan oleskella vain 15 minuuttia kerrallaan.

Myös voimakas yksittäinen ääni voi aiheuttaa korvien­ soimista. Esimerkiksi louhintatyön aiheuttama­ räjähdys on liian kova korville.

Äkillinen kuulon menetys voi olla seurausta korvan painevammasta, kuten räjähdyksestä. Myös sukeltaminen voi aiheuttaa saman vaikutuksen.

3. Kuulovammaa ei voida yleensä parantaa.

Totta. Melun aiheuttamat kuulo­vauriot ovat usein pysyviä, sillä korvassa on kuuloon liittyviä ­soluja vähän, eivätkä ne uusiudu. Yksikin altistuminen voimakkaalle melulle voi tuhota satoja soluja kerrallaan.

Toisaalta­ oireet ovat hyvin yksilöllisiä, samoin hoito- ja kuntoutusmuodotkin.

Kuulokoje on usein paras vaihtoehto, jos kuulon huononeminen johtuu sisäkorvaperäisestä kuulon­alenemasta.

4. Kuulo heikentyy kaikilla ikääntyessä.

Totta. Ikäkuuloisuus alkaa noin 55 vuoden iässä. Sen jälkeen kuulo heikkenee keskimäärin 0,5 desibeliä vuodessa.

Suomalaisista 75-vuotiaista joka toinen tarvitsee kuulokojeen, sitä vanhemmista jo enemmistö. Kuulokoje auttaa hyödyntämään jäljellä olevaa­ kuuloa. Se ei kuitenkaan paranna huonokuuloista­ normaalikuuloiseksi.

Kuulokojeen avulla kuuloelimet saavat ääni­aistimuksia, ja siten kuuloa voidaan ylläpitää.

Kuulo tulisi tutkituttaa noin 65–70 vuoden iässä,­ jotta­ voidaan suunnitella kuulon kuntouttamista. Jos kuulokojeen hankkii liian aikaisin, se saattaa jäädä­ käyttämättä. Toisaalta liian myöhään hankittu ­koje ­aiheuttaa usein sopeutumisongelmia ­kojeen käyttöön.

5. Huonokuuloiset väsyvät ja syrjäytyvät muita herkemmin.

Totta. Kuulon heikkeneminen ­ilmenee usein ­lisääntyvänä väsymyksenä ja epä­mukavuuden tuntemuksina­ ­hälyisissä oloissa. Joillakin saattaa esiintyä päänsärkyä, ärtymystä­ ja keskittymisvaikeuksia.

Heikentynyt kuulo­ vaikeuttaa jokapäiväistä elämää niin työssä kuin vapaa-­aikana. Silloin­ huonosti­ kuuleva­ ei ­halua tai jaksa­ lähteä ulos muiden seuraan, esimerkiksi työpaikan juhliin. Se aiheuttaa myös muissa­ torjuntareaktion: kun kuulovammasta kärsivä­ vetäytyy ­itse seurasta,­ häntä ei enää kutsuta mukaan.

Myös lähipiiri saattaa eristää huonokuuloisen tiedostamatta ja vähentää hänelle puhumista tai asioiden toistamista.

6. Parin euron korvatulpat riittävät kuulosuojaimiksi.

Tarua. Kovassa, yli sadan­ ­desibelin melussa tavallisten, heppoisten korvatulppien­ ­teho ei riitä. Ne vaimentavat melua vain noin kymmenen desibeliä. Niiden käyttäminen konserteissa on kuitenkin parempi­ ­vaihtoehto kuin ilman tulppia oleminen.

Korvatulppia olisi hyvä pitää aina mukana, ja käyttää niitä konserttien lisäksi ravintola­melussa, työmaalla­ tai moottoriurheilukilpailuissa.

Laadukkaampia korvatulppia myydään esimerkiksi apteekeissa ja musiikkiliikkeissä.

Julkaistu: 16.4.2019