Onko huono kuulo perinnöllistä ja voiko tinnitukseen tottua? Tässä 10 väitettä kuulosta ja vastaukset niihin.

Huono kuulo on perinnöllistä.

Totta ja tarua. Herkkyys melulle on osin perinnöllistä, ja huonokuuloisuuden ­riski lisääntyy, jos oleskelee jatku­vasti melussa­. Myös raskausaikana ­tapahtuneet sikiön kehityshäiriöt voivat vaikuttaa kuuloon. Yksi yleisimmistä kuulonalenemaa aiheuttavista syistä on vuosia kestänyt, päivittäinen altistuminen 75–85 desibelin melulle. Melu ­on haitallista, sillä se tuhoaa sisäkorvan aistin­soluja. Liikenne aiheuttaa 70–85 desibelin ­melun, ja ravintoloissa on iltaisin 80–100 desibelin suuruista­ melua. Keskustelu avokonttorissa voi tuottaa 50–70 desibelin äänen.

Yksikin kerta voimakkaassa melussa voi aiheuttaa kuulovamman.

Totta. Jos melutaso nousee hetkellisesti­ yli sadan desibelin, se voi aiheut­taa pysyvän kuulovaurion. Yleisin meluvamma on tinnitus eli jatkuva korvien soiminen. Esimerkiksi konsertissa melu nousee yli sadan ­desibelin. Niin kovassa melussa saisi suositusten ­mukaan oleskella vain 15 minuuttia kerrallaan. Myös voimakas yksittäinen ääni voi aiheuttaa korvien­ soimista. Esimerkiksi louhintatyön aiheuttama­ räjähdys on liian kova korville. Äkillinen kuulon menetys voi olla seurausta korvan painevammasta, kuten räjähdyksestä. Myös sukeltaminen voi aiheuttaa saman vaikutuksen.

Kuulovammaa ei voida yleensä parantaa.

Totta. Melun aiheuttamat kuulo­vauriot ovat usein pysyviä, sillä korvassa on kuuloon liittyviä ­soluja vähän, eivätkä ne uusiudu. Yksikin altistuminen voimakkaalle melulle voi tuhota satoja soluja kerrallaan. Toisaalta­ oireet ovat hyvin yksilöllisiä.

Tinnitus on muusikoiden tauti.

Totta ja tarua. Kuulon häi­riöitä, varsinkin tinnitusta eli korvien soimista, voi esiintyä kaikilla.­ ­Jokaisen korvat soivat joskus, mutta­ yleensä se on täysin vaaratonta. Hiljaisina­ hetkinä­ voi kuulla, miten verenkierto,­ lihas­jännitys ja muut elimistön toiminnot tuottavat korviin erilaisia ääniä ja huminaa. Ne peittyvät­ normaalisti muun hälyn alle. 

Aivot eivät voi tottua tinnitukseen.

Tarua. Aivot alkavat hiljalleen tottua ylimääräiseen ääneen. Vaikka tinnitusta ei voida parantaa, sitä voidaan hoitaa. 

Nykyään tinnitusta hoidetaan muun ­muassa ­poisoppimismenetelmällä. Siinä tavoitteena on, että­ keho ei enää reagoisi stressireaktiolla tinnitus­ääneen. Silloin ääni ei tuntuisi uhkaavalta tai pelottavalta, ­eikä se häiritsisi enää niin paljon elämää.

Koska tinnitus voi aiheuttaa myös nukahtamis- ja keskittymisvaikeuksia sekä masennusta, hoidossa pyritään vähentämään näitä oireita. 

Tärkeää on oppia tunnistamaan ne tekijät, jotka­ ­lisäävät tinnituksen häiritsevyyttä ja miettiä, voisivatko­ kodin pienet taustaäänet vähentää tinnittävän ­äänen vaikutuksia. Usein jo hiljainen musiikki helpottaa ­nukahtamista, koska se vähentää tinnitusäänen kuulemista. Myös rentoutuminen ja luonnossa liikkuminen auttavat usein. 

Lue myös: Viekö melu puheäänen – faktat melusta

Kuulo heikentyy kaikilla ikääntyessä.

Totta. Ikäkuuloisuus alkaa noin 55 vuoden iässä. Sen jälkeen kuulo heikkenee keskimäärin 0,5 desibeliä vuodessa. 

Suomalaisista 75-vuotiaista joka toinen tarvitsee kuulokojeen. Kuulo tulisi tutkituttaa noin 65–70 vuoden iässä,­ jotta­ voidaan suunnitella kuulon kuntouttamista. Jos kuulokojeen hankkii liian aikaisin, se saattaa jäädä­ käyttämättä. Toisaalta liian myöhään hankittu ­koje ­aiheuttaa usein sopeutumisongelmia ­kojeen käyttöön.

Lue myös: Huono kuulo voi enteillä muistisairautta

Kuulokojeen kanssa ei voi käydä konsertissa.

Tarua. Nykyisissä kuulolaitteissa on erilaiset asetukset esimerkiksi konserteille ja kokous­tilanteille. Joissakin malleissa voi saada­ suoran bluetooth-yhteyden puhelimeen tai televisioon, ja kuunnella niitä suoraan kuulokojeen kautta. Kuulokojeet ovat kuin pieniä tietokoneita.

Huonokuuloiset väsyvät ja syrjäytyvät muita herkemmin.

Totta. Kuulon heikkeneminen ­ilmenee usein ­lisääntyvänä väsymyksenä ja epä­mukavuuden tuntemuksina­ ­hälyisissä oloissa. Joillakin saattaa esiintyä päänsärkyä, ärtymystä­ ja keskittymisvaikeuksia. 

Heikentynyt kuulo­ vaikeuttaa jokapäiväistä elämää niin työssä kuin vapaa-­aikana. Silloin­ huonosti­ kuuleva­ ei ­halua tai jaksa­ lähteä ulos muiden seuraan, esimerkiksi työpaikan juhliin.

Myös lähipiiri saattaa eristää huonokuuloisen tiedostamatta ja vähentää hänelle puhumista tai asioiden toistamista.

Lue myös: Itsetuntemus on avain häpeään

Suun aukaiseminen kovan äänen hetkellä vähentää kuulovammaa.

Tarua. Perimätietona kulkeneen ­ohjeen ajatus on se, että suun avaaminen sulkisi korvakäytävän ja vähentäisi­ siten kuulovammojen syntymistä. Korvalääkäreiden ­mukaan tämä sotaveteraanien kikka on suojavaikutukseltaan mitättömän pieni.

Lue myös: Tunnista, oletko sinä erityisherkkä

Parin euron korvatulpat riittävät kuulosuojaimiksi.

Tarua. Kovassa, yli sadan­ ­desibelin melussa tavallisten, heppoisten korvatulppien­ ­teho ei riitä. Ne vaimentavat melua vain noin kymmenen desibeliä. Niiden käyttäminen konserteissa on kuitenkin parempi­ ­vaihtoehto kuin ilman tulppia oleminen.