Kauneus & Terveys

Meteli vie puheäänen - 10 myyttiä melusta


Meteli syö sydäntä. Kuulokkeet voivat olla haitallisia. Lue, ovatko nämä ja muut väitteet melusta totta vai tarua.
Kuvat iStock

1. Melu on äänekästä. Osittain totta. Melu eli meteli on ääntä, joka häiritsee tai on terveydelle haitallista. Hiljainenkin ääni voi olla meteliä, jos se ärsyttää kuulijaansa. Toisaalta esimerkiksi liian kova musiikki, vaikka siitä kuinka ­nautti­si, voidaan määritellä meluksi, koska se voi vahingoittaa kuuloa.

2. Ääni voi aiheuttaa kuulovamman sekunnissa. Totta. Äkillinen, yli 135 desibelin ääni­piikki, kuten tykinlaukaus, voi tuhota kuulo­aistinsoluja kertalaakista. Tätä kutsutaan akuutiksi kuulovaurioksi. Krooninen kuulovaurio syntyy, jos altistuu tarpeeksi pitkään yli 85 desibelin melulle. Tällainen kuulovamma ei synny hetkessä, vaan sen kehittyminen vie yleensä kymmeniä vuosia.

3. Melu rasittaa sydäntä. Totta. Pitkäaikainen altistuminen ­melulle kytkeytyy sydän- ja verisuonisairauksiin. Esimerkiksi liikennemelu lisää niin kutsutun iskeemisen sydäntaudin riskiä. Se on sepelvaltimotaudin tai muun syyn aiheut­tama sydänlihaskudoksen pitkäaikainen hapenpuute, joka voi ilmetä muun muassa rasitusrintakipuna tai sydäninfarktina.

Elimistö reagoi meluun muun muassa erittämällä stressihormoneja ja tihentämällä sykettä. Jos hälytystila jää päälle, sydän rasittuu. Liikenteen pauhu nostaa myös verenpainetta. Korviin kantautuva melu heikentää unen laatua ja määrää. Unihäiriöitä esiintyy enemmän asuinalueilla, joilla melu ylittää öisin 55 desibeliä. Tällaisilla alueilla elää noin puoli miljoonaa suomalaista ja joka kolmas EU-maiden asukkaista.Kunnollisen unen puute hiertää nopeasti ­mieltä, ­heikentää suoritus­kykyä ja käy pidemmän päälle terveydelle. Sairaaloissa on huomattu, että melu paitsi heikentää potilaiden unta ja paranemista, se myös lisää terveydenhuoltohenkilökunnan tekemiä virheitä.

4. Melu haittaa oppimista. Totta. Melu häiritsee kuulemista ja keskittymistä, joten se vaikeuttaa omaksumista. Melske voi syntyä koululuokassa tai kantautua sen ulkopuolelta. Vuonna 2006 julkaistu tutkimus vertaili 9–10-­vuotiaita eurooppalaisia lapsia, joista osa kävi koulua lentomelualueella. Melun ja luetun ymmärtämisen välillä oli yhteys.

Yhdysvaltalaistutkijat taas totesivat, että esikoululaiset oppivat nopeammin lukemaan, kun työtilan melua vaimennettiin.

5. Melu voi viedä puheäänen. Totta. Melussa ääntä joutuu väistämättä korottamaan. Jos puhuu jatkuvasti tavallista kovempaa, äänihuuliin voi syntyä kyhmyjä. Joka toinen opettajista on kärsinyt jonkinlaisista äänivaivoista.

6. Tinnitus vaivaa vain mummoja. Tarua. Tilapäisestä tinnituksesta kärsii joka toinen. Kroonisesti korvat soivat noin puolella miljoonalla suomalaisella. Korvien soiminen ei katso sukupuolta, ja se yleistyy iän myötä. Melu, sairaus tai stressi voi saada korvat vinkumaan tai suhisemaan.

Tinnituksen mekanismia ei tunneta kunnolla, eikä sitä osata parantaa. Jotkut lääkkeet, kuten sisäkorvan verenkiertoa vilkastuttavat aineet, saattavat auttaa. Ylipainehappihoito voi tehota äkilliseen tinnitukseen, jos se on aiheutunut melusta.

7. Melu syö työtehoa. Totta ja tarua. Pelkkä ­työtoverin puheen kantautuminen nipistää ­työtehosta kymmeniä prosentteja, vaikka sitä ei ­itse huomaisi. Yksitoikkoisessa ­rutiinityössä taustaäänet voivat valpastaa ja jopa tehostaa työn tekemistä. Ajattelemista vaativia tehtäviä ne häiritsevät.

Hälyä voi yrittää peittää toisella äänellä. Esimerkiksi ilmastointilaitteen hurina voi häivyttää puheensorinaa. Älypuhelimeen voit ladata Study-nimisen ilmaisen sovelluksen. Se peittää ympäristösi mölyn linnunlaululla.

Tasaisessa melussa voi kokeilla myös vastamelukuulokkeita, jotka kumoavat melua tuottamalla vastakkaisessa vaiheessa olevaa ääntä. Niistä on hyötyä esimerkiksi lentokoneessa. Sen sijaan äkillisiin ääniin, kuten koiran haukuntaan, ne eivät tepsi.

8. Jotkut ovat herkempiä melulle. Totta. Toiset sietävät melua paljon paremmin kuin toiset. Syytä ei tunneta, mutta selitys lienee geeneissä. Lapset ovat herkempiä melulle kuin aikuiset.

Hyperakusiasta kärsivän korvissa tekevät kipeää sellaisetkin äänet, jotka ovat muiden mielestä siedettäviä tai tavanomaisia. Yleensä melu aiheuttaa kipua vasta, kun sen voimakkuus on 120 desibeliä. Hyperakustikon kipukynnys on voinut madaltua 80 desibeliin.Myös meluun tottuminen on yksilöllistä. Tutuksi tullut melu ei välttämättä häiritse kaikkia, vaikka elimistö edelleen reagoisikin siihen.

9. Kuulokkeet ovat vaarallisia. Totta ja tarua. Kuulokkeet ohjaavat äänen suoraan korvaan. Kuulo vaarantuu, jos luukuttaa musiikkia liian kovaa. Nappikuulokkeista ääni lähtee jopa 88–113 desibelin voimakkuudella. Äänen­voimakkuus on sopiva, kun puheen kuulee metrin päästä.

Nuorison kuulo on heikentynyt. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan jo joka kahdeksannella nuorella on jonkinlainen melu­vaurio. Yhteyttä kuulokkeisiin tai musiikkiin ei ole varmistettu. Tosin musiikinkuuntelijoilla on todettu muita enemmän tinnitusta. Kuulokkeet ovat myös onnettomuusriski. Kun korvissa pauhaa musiikki tai puhe, ei välttämättä huomaa ympäristönsä tapahtumia, kuten lähestyvää autoa.

10. Elokuvateatterissakin pitäisi käyttää kuulosuojaimia. Tarua. Paitsi, jos on hyper­akustikko ja herkistynyt tavanomaisillekin äänille. Normaali­kuuloisen ei tarvitse varustautua elokuva­iltaan suojaimilla, koska teatterissa elokuvien äänen­toisto jää keskiarvoltaan alle 85 desibelin, eivätkä piik­kiarvotkaan ylitä 135 desibeliä. Sen sijaan korvat kannattaa suojata rock-konserteissa tai kun ampuu esimerkiksi ilotulitteita.

Suojaimien käytöstä voi olla myös haittaa. Ne voivat muun muassa aiheuttaa korvakäytävän tulehduksia. Muista pestä suojaimet säännöllisesti ja heitä kerta­käyttöiset korvatulpat käytön jälkeen roskiin.

Julkaistu: 21.4.2015