Terve.fi

Suositeltava liikunta astman hoitoon

Suositeltava liikunta astman hoitoon
Liikunta tekee hyvää astmaa sairastavallekin. Astmaatikon tulee kuitenkin ottaa muutama seikka huomioon liikkuessaan.
Julkaistu 21.6.2017

Liikunnaksi sopii hyvin terveysliikunnan yleissuositusten mukainen ohjelma.

Astman aiheuttamien oireiden ja haittojen vähentämiseksi kestävyysliikunta on tehokkainta. Sitä täydennetään lihaskuntoa ja liikkuvuutta parantavalla harjoittelulla.

Liikuntaharjoittelu aloitetaan asteittain sen määrää ja rasittavuutta lisäämällä ja mukauttamalla sitä henkilön terveyden, kunnon ja tuntemusten sekä näiden vaihtelun mukaan. Aikaisemmin vähän liikkuneilla henkilöillä suosituksen mukaisen liikunnan saavuttamiseen kuluu yleensä useita viikkoja tai kuukausiakin.

Astmaa sairastavien henkilöiden on tarpeen ottaa liikunnassaan huomioon alla esitetyt seikat:

  • Astmaa sairastavat henkilöt voivat harrastaa useimpia liikuntamuotoja. Kuitenkin liikunta, jossa suoritusta ei voi keskeyttää nopeasti ja vaarattomasti kuten sukellus ja rasittava liikunta vuoristossa, saattaa sisältää astmaa sairastaville henkilöille suurempia riskejä kuin terveille.
  • Jos sairaus on pahenemassa tai jos harjoittelu lisää astman oireita, on syytä keskustella terveydenhuollon asiantuntijan kanssa. Näissä vaiheissa ainakin rasittavaa liikuntaa on syytä välttää.
  • Hengitystie- ja muiden infektioiden aikana ja niiden jälkeen varsinaisesta liikuntaharjoittelusta on pidättäydyttävä (ks. Nuhakuume).
  • Liikunta on turvallisinta silloin, kun astmakohtauksen todennäköisyys on pienin. Monilla oireet ovat pahimmillaan aamulla.
  • Keuhkoputkia avaavat lääkkeet otetaan 15 – 30 min ennen liikuntaa.
  • Jos rasitus aiheuttaa hengitysoireita, niiden katoamista voi nopeuttaa ottamalla käytössä olevaa nopeasti ilmateitä avaavaa lääkettä. Oireet katoavat myös itsestään muutamissa kymmenissä minuuteissa.
  • Rasittavaa liikuntaa on syytä välttää erityisesti pakkasella sekä kuumassa, kuivassa ja runsaasti epäpuhtauksia sisältävässä ilmassa ainakin, jos oireet pahenevan näissä olosuhteissa.
  • Kylmässä ilmassa erityisesti kasvojen suojaaminen huivilla tai vastaavalla sekä sisään hengitettävän ilman lämmittäminen hengityssuojaimella ovat tehokkaita keinoja hengitysoireiden välttämiseksi.
  • Hengitystietulehdusten jälkeen ilmatiet ovat usein viikkojakin tavallista herkemmät ärsyttäville tekijöille.

Astmaa sairastavilla liikuntaan liittyy joitakin riskejä.

Rasitusastma

Kova, äkillisesti alkava ruumiillinen rasitus saattaa aiheuttaa muutamien minuuttien kuluessa suorituksen alusta hengitysteiden supistumista ja siitä johtuvaa hengityksen vaikeutumista, “rasitusastmaa”. Oireet menevät ohi itsestään muutamissa kymmenissä minuuteissa ja ilmateitä avaavien lääkkeiden avulla muutamissa minuuteissa.

”Rasitusastmaa” voi välttää ennakoivalla lääkityksellä ja aloittamalla jokainen harjoittelukerta jaksottaisella (intervalli) lämmittelyliikunnalla (2 – 3 min varsinaista, 1 – 2 min kevyttä liikuntaa vuorotellen).

Myös pitkä yhtäjaksoinen lämmittely, rasittavuuden lisääminen asteittain ja harjoituskerran päättäminen vähittäin kevenevästi yleensä vähentävät oireita.

Immuunipuolustuksen heikkeneminen.

Hyvin rasittavat liikuntasuoritukset ja kova pitkäaikainen harjoittelu heikentävät immuunipuolustusta, lisäävät sairastumisalttiutta tulehdussairauksille ja saattavat siten pahentaa astman oireita.

Lue myös:

Kommentoi »