Suomalaisäitien ruokavaliossa suuria puutteita

Raskauden aikana nainen syö ikään kuin kahden ihmisen edestä. Raskausaikana korostuukin naisen ruokavalion tärkeys: pitäisi syödä hyvin. Hyvin syöminen ei tarkoita, että äidin pitäisi syödä määrällisesti paljon, vaan sitä vastoin terveellisesti ja monipuolisesti, sillä äidin raskausajan ruokavaliolla on tärkeä merkitys sikiön kasvulle ja kehitykselle.

Väitöstutkimuksen mukaan suomalaisodottajien ruokailutottumuksissa olisi kuitenkin parannettavaa. Terveystiedon maisteri Tuula Arkkolan väitöstutkimuksesta selviää, että vain neljäsosa naisista söi raskausaikana suositeltuja määriä kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Mitä nuorempia tai heikommin koulutettuja naiset olivat, sitä suurempia puutteita heidän ruokailutottumuksissaan tutkimuksen mukaan oli.

Myöskään kalaa raskaana olevat suomaisnaiset eivät nauti tarpeeksi. Alle puolet odottavista naisista söi kalaa kerran viikossa tai useammin.

Väitöstutkimuksesta selviää myös, että vaikka peräti 85 prosenttia raskaana olevista naisista käytti odotusaikana ravintolisiä, oli äideillä suuria ongelmia D-vitamiinin saannin kanssa. D-vitamiinien saanti ei vastannut millään tavalla suosituksia, ja foolihappoakin riittävästi sai vain alle puolet naisista (44 %). Yleisimmin raskaana olevat naiset käyttivät lisäravinteina rauta- (78 %), D-vitamiini- (40 %) ja foolihappovalmisteita (39 %).

Tuula Arkkolan mukaan suomalaisnaisten raskausajan ravintosuosituksiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, etenkin nuorten ja vähemmän koulutettujen odottajien kohdalla.

Tutkimukseen osallistui kaikkiaan yli 3500 naista.

Lue koko väitöstutkimus (pdf)