Terveys
Terve.fi

Sinilevä voi aiheuttaa myrkytysoireita

Sinilevä voi aiheuttaa myrkytysoireita

Millaisia oireita sinilevästä voi saada? Sinilevä on ainoa myrkyllinen levä. Vettä, jossa on sinilevää ei saisi juoda, eikä käyttää löylyvetenä, eikä varsinkaan uida sinileväisessä vedessä. Lue lisää sinilevästä.
Teksti Eeva Mykkänen

Jokakesäinen uimavesien vitsaus, sinilevä, alkaa ilmestyä vesistöihin säiden lämmettyä. “Sinilevä viihtyy lämpimässä vedessä, niin kuin me ihmisetkin”, kertoo Johanna Issakainen Suomen ympäristökeskuksen levälinja -palvelusta. Pahimmillaan levätilanne onkin yleensä heinä-elokuun vaihteessa, etenkin helteisinä kesinä.

Sinilevä on Suomen vesien ainoa myrkyllinen levä, ja sitä on luonnostaan kaikissa vesistöissämme, niin meressä kuin sisävesilläkin ja sekä kirkkaissa että sameissa vesissä. Sinilevän terveydelliset haittavaikutukset aiheutuvat sen erittämistä myrkyllisistä aineista eli toksiineista. Suomen vesissä on noin 100 erilaista sinilevälajia, joista osa on myrkyllisiä. Ajankohtaisen levätilanteen saa selville esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen nettisivuilta tai puhelimitse levälinjalta.

Sinievä on vihertävää tai kellertävää massaa

“Sinilevä on ongelma erityisesti matalissa, rehevissä järvissä, joissa sille riittää ravinteita”, Issakainen selittää. Levän määrä on vähäistä, kun vesi on muuten kirkasta ja sinilevä näkyy siinä vihreinä tai kellertävinä siitepölymäisinä hippuina. Suurempi määrä levää tekee vedestä sameaa ja kertyy massaksi rantaveteen. Tyynellä säällä levästä muodostuu veden pintaan vihertävä, harsomainen tai maalimainen kalvo.

Sinilevä voi olla erinäköistä eri paikoissa. Se myös muuttuu vanhetessaan. Alun perin vihertävä tai kellertävä sinilevämassa voi kuivuessaan muuttua sinivihreäksi tai turkoosin sävyiseksi sinisen fykosyaniini väriaineen vapautuessa hajoavista leväsoluista. Hajultaan sinilevä on maamaista, homeista ja tunkkaista.

Oman koti -tai mökkirannan tilanteen selvittämiseksi ympäristökeskuksen sivuilla neuvotaan seuraavat “jokamiehen levätestit”:

  1. Ota leväistä vettä purkkiin ja anna sen seistä tunnin verran liikuttamatta purkkia. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, on kyseessä sinilevä.
  2. Koeta rannassa esimerkiksi kepillä, onko levämassa kiinteää ja voiko sitä nostaa kepillä. Jos levä jää roikkumaan keppiin on kyseessä rihmamainen levä, joka ei ole myrkyllistä. Jos massa kosketettaessa hajoaa hiukkasiksi veteen, kyseessä on todennäköisesti sinilevä.

Lemmikeillä ja pikkulapsilla ei asiaa veteen

Sinileväisessä vedessä ei tulisi uida eikä sitä saa juoda tai käyttää saunan löylyvetenä. Issakainen kehottaa kuitenkin käyttämään uimisen suhteen maalaisjärkeä – jos levää on hyvin vähän, ei veteen pulahtamisesta ole aikuiselle yleensä suuresti haittaa, kunhan varoo nielemästä vettä. Herkkäihoisille tosin voi tulla oireita hyvinkin pienestä määrästä levää. Uinnin jälkeen tulisi käydä suihkussa mahdollisuuksien mukaan. Pikkulapsia ja lemmikkieläimiä sen sijaan ei saisi päästää uimaan veteen, jos siinä on ollenkaan sinilevää.

Lääkäri Pertti Neuvonen Myrkytystietokeskuksesta kertoo sinilevästä aiheutuneiden oireiden olevan yleensä ihmisillä lieviä ja suhteellisen harmittomia, ihmiset kun eivät useimmiten juo järvivettä, eli myrkkyjä ei pääse suurina määrinä elimistöön. Eläimiä, lähinnä koiria ja lehmiä sen sijaan on maassamme jopa kuollut juotuaan pahasti sinilevän saastuttamaa vettä. Pahin kirjattu tapaus oli vuonna 1928 Lahdessa, jossa nelisenkymmentä lehmää heitti henkensä juotuaan sinileväistä vettä.

Sinilevän saastuttamalla vedellä ei kannata kastella kasvimaata, koska myrkyt säilyvät vedessä jonkin aikaa, ja voivat siten joutua esimerkiksi juuri kasteltujen salaatinlehtien mukana ruokalautaselle. Sen sijaan sinileväisestä järvestä tai merestä pyydettyjen kalojen lihassa ei ole tutkimuksissa todettu olevan myrkkyä, huonolaatuinen vesi saattaa aiheuttaa lähinnä makuhaittoja. Sinileväisissä vesissä uiskennelleiden kalojen sisäelimet pitää kuitenkin jättää syömättä.

Sinilevä voi aiheuttaa iho, silmä ja hengitystieoireita sekä pahoinvointia

Sinileväiselle vedelle altistumisesta uidessa voi seurata ihon punoitusta ja kutinaa, jopa rakkuloita ja ihottumaa sekä huulten kirvelyä ja silmätulehduksen kaltaisia oireita. Nieltynä levä aiheuttaa pahoinvointia ja jopa maksaentsyymien kohoamista. Löylyvetenä käytetyssä vedessä oleva sinilevä puolestaan voi aiheuttaa hengitystieoireita, yskää ja vaikeuttaa hengitystä. Myös flunssaoireet, kuume, päänsärky ja pahassa tapauksessa keuhkokuume voivat johtua sinilevälle altistumisesta.

Neuvonen kehottaa ensiapuna altistumisen jälkeen huuhtelemaan ihoa ja silmiä puhtaalla, juoksevalla vedellä huolellisesti, jopa varttitunnin ajan. “Spesifistä lääkitystä sinileväoireisiin ei ole”, Neuvonen toteaa. Oireet alkavat yleensä 3 – 5 tunnin kuluttua altistuksesta ja häviävät itsestään parin päivän kuluessa.

Jos sinilevää joutuu elimistöön, voi levävettä juoneelle Neuvosen mukaan antaa lääkehiiltä, joskaan varmuutta sen tehosta ei ole. Heti veden juomisen jälkeen myrkyt voi vielä saada ulos oksentamalla. Mikäli oireet ovat jo alkaneet, ovat myrkyt imeytyneet eikä oksentamisesta ole todennäköisesti hyötyä.

Jos oireita ilmaantuu usealla henkilöllä selvästi muutaman tunnin kuluttua uimisesta tai ne tuntuvat vaikeilta, kannattaa ottaa yhteyttä myrkytystietokeskukseen, josta voidaan kertoa mahdollisesta seurannan tarpeesta ja kirjata tapaukset ylös – näin saadaan myös tietoa sinileväesiintymien sijainnista. Omia merialueita koskevia levähavaintoja voi ilmoittaa myös valtakunnalliseen leväseurantaan osoitteessa http://www.jarviwiki.fi/wiki/Valtakunnallinen_leväseuranta.

Lähteet/lisätietoa:

Internet: » SYKEn, ELY-keskusten ja kuntien ylläpitämässä valtakunnallisessa leväseuranta » Suomen ympäristökeskus» Myrkytystietokeskus

Puhelimitse:

Myrkytystietokeskus puh. (09) 471 977, avoinna ympäri vuorokauden

Artikkelia on päivitetty 13.7.2017

Julkaistu: 11.7.2006