Terve.fi

Silmäallergia voi jäädä huomaamatta

Silmäallergia voi jäädä huomaamatta
Erikoislääkärin artikkeli silmäallergiasta: Nenän ja silmän pinnan limakalvon allerginen tulehdus on tavallisin silmäallergian muoto. Lue lisää.

Keväisin allergikoilla, joilla on silmäoireita, alkaa silmien kutina, kirvely ja eritys. Erite on yleensä kirkasta ja venyvää. Oireet helpottavat usein suun kautta otetulla antihistamiinilla ja joskus tarvitaan lisäksi silmätippoja. Tämä on siis tyypillinen tarina. Aina tilanne ei suinkaan ole yhtä suoraviivainen ja selkeä.

Nenän ja silmän pinnan limakalvon allerginen tulehdus on tavallisin silmäallergian muoto. Kyseessä on yliherkkyysreaktio hengitysilman välityksellä limakalvoille joutuvalle antigeenille. Potilaalla on siis usein sekä nenä- että silmäoireita. Taudista on kausiluonteinen ja ympärivuotinen muoto. Kausiluonteisessa on yleensä kyse kesäisin esiintyvästä siitepölyallergiasta kun taas ympärivuotisessa esim. huonepölyn aiheuttamasta oireilusta. Jälkimmäinen on usein lievempää oireiltaan.

Silmiä kutisee ja kirvelee – allergiaako?

Silmän allergiset oireet voivat esiintyä myös yksinään ilman että nenäoireita on. Tällöin oireiden allerginen alkuperä ei aina tule välttämättä mieleen, varsinkaan jos potilaalla ei ole tiedossa olevaa allergiaa. Oireet voivat olla lisäksi epätyypillisiä tai lieviä, mikä sotkee myös diagnostiikkaa. Tyypillisesti sidekalvot ovat punoittavat ja niissä on ns. follikkeleja ja papilloita. Erite on siis kirkasta ja venyvää. Luomiturvotusta voi esiintyä. Iholle tehtävä ns. Prick-testi (ihopistokoe) ei useinkaan osoita allergiaa, jos potilaalla on ainoastaan silmäoireita.

Varsinkin ympärivuotisessa muodossa potilailla esiintyy usein lisäksi kuivasilmäisyyttä. Tämän aiheuttamat oireet muistuttavat osittain silmäallergian oireita; molemmissa on esim. kirvelyä ja kutinaa. Tämä on luonnollisesti huomioitava hoidossa eli molemmat osa-alueet tulee hoitaa asianmukaisesti, jotta saavutetaan hyvä hoitotulos.

Jos siis oireina on silmien kirvely, kutina ja lisäksi silmät vuotavat kirkasta eritettä, voi kyseessä olla silmäallergia. Kannattaa miettiä, pahentaako joku tekijä oireita, esim. ovatko silmät ärtyneemmät työpaikalla tai kesäisin? Vaikuttaako koneellinen ilmastointi oireisiin? Kannattaa hakeutua silmälääkärin vastaanotolle, jossa silmät tutkitaan rutiinisti mikroskoopilla. Yleensä mahdollinen silmäallergia selviää esitietojen ja kliinisen tutkimuksen perusteella. Myös mahdollinen kuivasilmäisyys selviää samassa tutkimuksessa. Toisinaan on tarpeen suorittaa lisätutkimuksena ns. sidekalvon sivelyvalmistetutkimus, jolla voidaan tarvittaessa tarkentaa diagnostiikkaa. Kuten aiemmin todettua, ns. Prick-testi on usein hyödytön.

Oireiden aiheuttajaa pyrittävä välttämään

Allergian hoidon kulmakivi olisi tietysti allergian aiheuttajan välttäminen, mutta aina tämä ei ole mahdollista. Eikä aina ole sitä paitsi mahdollista edes tarkasti sanoa, mikä allergian aiheuttaa; sen selvittely voi ollakin melkoista salapoliisin työtä.

Ensisijaisesti paikalliseen tippahoitoon käytetään ns. kolmivaikutteisia uuden polven lääkkeitä kuten olopatadiinia tai ketotifeenia. Näillä on antihistamiinivaikutuksen lisäksi myös muita allergista tulehdusta hillitseviä ominaisuuksia. Annostelu on 1 tippa aamuin illoin. Ylläpitohoidossa kromoglikaatti voi tulla kyseeseen annoksella 1 tippa 2-4:sti päivässä. Jos tulehdus on hyvin voimakas, kortisonitipat kuuriluonteisesti voivat tulla kyseeseen. Mikäli todetaan allergian ohella myös kuivat silmät, liitetään hoitoon kostutustipat. Suun kautta otettava antihistamiini ei ole perusteltua, jos muita kuin silmäoireita ei ole.

Lue lisää:

Julkaistu: 13.7.2006
Kommentoi »