Terve.fi

Sikainfluenssan hoito


Kuinka sikainfluenssaa hoidetaan? Milloin tulisi mennä lääkäriin?

Sikainfluenssaa sairastavat henkilöt, joiden oireet ovat lieviä ja jotka eivät kuulu riskiryhmiin, eivät yleensä tarvitse lääkärin tekemää taudinmääritystä eivätkä lääkehoitoa. Heidän tautinsa paranee noin viikon kotilevolla ja kotihoito noudattaa tavallisen kausi-influenssan kotihoito-ohjeita. Oireita, lähinnä kuumetta lieventävänä lääkityksenä voi tarvittaessa käyttää kipu- ja särkylääkkeitä.

Lue lisää sikainfluenssan oireista.

Lapsen sairastuessa on hyvä, että vain yksi, mieluiten riskiryhmään kuulumaton, aikuinen hoitaa lasta. Lapsen riittävästä nesteensaannista tulee huolehtia ja lisäenergiaa voi tarjota sokeripitoisesta juomasta, jos ruoka ei maistu. Lapsen tulee olla pois päivähoidosta, kunnes kuume on ohi ja muut oireet vähenemässä.

Sikainfluenssaa voidaan tarpeen tullen hoitaa influenssan hoidossa yleisesti käytetyillä viruslääkkeillä, kuten oseltamiviirilla ja tsanamiviirilla. Nämä lääkeaineet tehoavat useimpiin sikainfluenssaviruksiin. 2009 Yhdysvalloissa ja Meksikossa todettu virus on vastustuskykyinen viruslääke amantadiinille.

Lääkkeet lyhentävät taudin kestoa ja lieventävät oireita parhaiten, kun ne aloitetaan 48 tunnin sisällä oireiden alkamisesta. Suomessa viruslääkehoito kohdistetaan riskiryhmiin, sairaalahoitoa vaativille potilaille sekä vaikean taudinkuvan omaaville. Harkinnan mukaan estolääkitystä tarjotaan kroonisesti sairaille, potilaan oireettomille lähikontakteille ja hoitohenkilökunnalle. Lääkityksestä päättää aina lääkäri.

Nykyisin sikainfluenssavirus eli A(H1N1)-virus on yksi kausi-influenssan aiheuttajista A(H3N2)- ja B-influenssan ohella, joten tällä hetkellä kausi-influenssarokote kattaa myös A(H1N1)-viruksen. WHO valitsee vuosittain influenssarokotteeseen ne viruskannat, joiden odotetaan olevan todennäköisimmät influenssan aiheuttajat. Influenssaviruksille on tyypilllistä runsas muuntelu ja tämän vuoksi kausi-influenssarokotettakin täytyy päivittää vuosittain.

Sikainfluenssan omahoito

Henkilöt, joiden oireet ovat lieviä ja jotka eivät kuulu riskiryhmiin, eivät yleensä tarvitse lääkärin tekemää taudinmääritystä eivätkä lääkehoitoa. Heidän tautinsa paranee noin viikon kotilevolla ja kotihoito noudattaa tavallisen kausi-influenssan kotihoito-ohjeita.

Tautia torjutaan hyvällä käsihygienialla sekä välttämällä sairastuneiden lähellä oloa.

Hygieniaohjeet sikainfluenssan ehkäisyyn:

Vältä oleskelemista influessaan sairastuneiden ihmisten läheisyydessä ja pysyttele erossa muista, jos itse sairastut.

Pidä tartunnan saanut henkilö erossa muista (ks. Sairastuneen sijoittaminen), erityisesti riskiryhmiin kuuluvista henkilöistä (pitkäaikaissairaat, raskaana olevat ja alle 3-vuotiaat lapset).

Ehkäise virustartunta huolehtimalla käsihygieniasta. Pese kädet saippuan ja veden kera erityisesti yskimisen ja aivastelun jälkeen. Mikäli käsienpesu ei ole mahdollista, käytä alkoholipitoista käsihuuhdetta (alkoholia vähintään 60 %). Huolehdi, että lapset pesevät kätensä usein.

Vältä koskemasta käsillä kasvoihisi, sillä virus leviää helposti henkilön koskettaessa ensin käsillään jotain viruksen saastuttamaa ja sen jälkeen koskemalla käsillään silmiään, nenäänsä tai suutansa.

Jos sairastut, peitä suu ja nenä nenäliinalla yskiessäsi tai aivastellessasi. Heitä käytetty nenäliina roskiin. Jos sinulla ei ole nenäliinaa, yski tai aivasta puserosi hihan yläosaan, ei käsiin, koska virus leviää herkästi käsien välityksellä.

Pidä hyvää hygieniaa yllä myös siivoamalla ja pyyhkimällä mm. ovenkahvat, vesihanat ja kaukosäätimet riittävän usein.

Jos itse kuulut influenssan riskiryhmään, vältä lähikosketusta sairastuneiden henkilöiden kanssa. Jos et voi välttää lähikosketusta, harkitse suu-nenäsuojaimen käyttämistä, jos sellainen on saatavilla.

Sairastuneiden henkilöiden ei pidä hoitaa pieniä lapsia.

Kun hoidat sairastunutta:

  • Vältä kohtaamasta kasvokkain sairastunutta.
  • Kun pidät sylissä sairastunutta lasta, aseta hänen leukansa olkapäällesi niin, että hän ei yski sinua päin.
  • Kun olet kosketuksessa sairaaseen tai käsittelet nenäliinoja tai pyykkiä, pese kätesi sen jälkeen vedellä ja saippualla, hiero käsiin desinfektiohuuhdetta tai puhdista kädet desinfioivilla pyyhkeillä.
  • Jos mahdollista, älä hoida sairastunutta jos itse kuulut riskiryhmään.
  • Jos itse kuulut influenssan riskiryhmään, vältä lähikosketusta sairastuneiden henkilöiden kanssa. Siirrä hoitovastuu sellaiselle henkilölle, joka ei kuulu influenssan riskiryhmään.
  • Tarkkaile vointiasi ja muiden taloudessa olevien tilaa ja ota tarvittaessa puhelimitse yhteyttä terveyskeskukseen.

Lääkehoito

Ihmiseen tarttunutta sikainfluenssaa voidaan hoitaa influenssan hoidossa yleisesti käytetyillä viruslääkkeillä, kuten oseltamiviirilla ja tsanamiviirilla. Nämä lääkeaineet tehoavat useimpiin sikainfluenssaviruksiin.

Influenssa A (H1N1) -viruksen aiheuttamaan influenssaan määrätään viruslääkkeitä lähinnä sairaalahoitoa tarvitseville ja riskiryhmiin kuuluville potilaille.

Riskiryhmiin kuulumattomia, lieväoireisia ja perusterveitä henkilöitä ei hoideta yleensä viruslääkkeillä. Useimmiten influenssa A (H1N1) -hoitoon riittää kotihoito. Oireita, lähinnä kuumetta lieventävänä lääkityksenä voi tarvittaessa käyttää kipu- ja särkylääkkeitä. Riskiryhmiin kuulumattomien on syytä hakeutua lääkäriin samalla periaatteella kuin kausi-influenssaakin sairastaessa.

Milloin lääkäriin?

Jos kuulut influenssan riskiryhmään (esim. raskaana olevat, syöpäsairaat sekä kroonisista sydän- ja keuhkosairauksista kärsivät henkilöt) ja sairastut kuumeiseen hengitystieinfektioon, ota puhelimitse yhteys lähimpään terveyskeskukseen tai hakeudu lääkärin vastaanotolle, jotta saat tietää tarvitsetko hoitoa influenssaan.

Miten toimin kun epäilen sikainfluenssaa?

Jos oireet ovat lieviä ja et kuulu riskiryhmiin, oireenmukainen hoito noin viikon kotilevolla voi riittää (ks. influenssan hoito-ohjeet). Oireiden pitkittyessä tai tilan heiketessä lääkäriin pitää ottaa yhteyttä.

Vältä poistumista kotoa. Älä mene sairaana töihin, kouluun tai asioille. Näin estät muita saamasta tartuntaa.

Ota tarvittaessa puhelimella yhteys oman terveyskeskuksesi lääkäriin. Kerro lääkärille oireistasi, mahdollisesta matkastasi ja oletko ollut läheisessä yhteydessä influenssaa sairastavien ihmisten kanssa. Kerro myös, ketkä lähipiirissäsi ovat olleet läheisessä kontaktissa sinuun.

Älä lähde terveysasemalle, ennen kuin olet keskustellut lääkärin kanssa. Näin vältät tartuttamasta muita.

Saat terveysasemalta tarvittaessa ohjeet tutkimuksiin ja hoitoon hakeutumisesta. Toimi sinulle annettujen ohjeiden mukaan.

Välittömän hoidon tarve

Välitöntä hoitoa vaativat oireet lapsilla

Jos lapsi sairastuu ja hänellä ilmenee jokin seuraavista influenssan yhteydessä esiintyvistä oireista, hakeudu mahdollisimman pian lääkärin hoitoon

  • hengitysvaikeuksia
  • iho on sinertävä tai harmaa
  • lapsi ei juo tarpeeksi
  • lapsi oksentaa voimakkaasti tai jatkuvasti
  • lapsi ei herää tai reagoi mihinkään
  • lapsi on niin ärtyisä, ettei hän halua olla sylissä
  • influenssan kaltaiset oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera

Välitöntä hoitoa vaativat oireet aikuisilla

Jos sairastut, ja sinulla ilmenee jokin seuraavista influenssan yhteydessä esiintyvistä oireista, hakeudu mahdollisimman pian lääkärin hoitoon

  • hengitysvaikeuksia
  • kipu tai paine rinnassa
  • äkillinen huimaus tai sekavuus
  • voimakas tai jatkuva oksentelu
  • influenssan kaltaiset oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera

Riskiryhmät

Jos kuulut influenssan riskiryhmään ja sairastut kuumeiseen hengitystieinfektioon, ota välittömästi puhelimitse yhteys lähimpään terveyskeskukseen tai hakeudu lääkärin vastaanotolle, jotta saat tietää tarvitsetko hoitoa influenssaan.

Riskiryhmään kuuluvia ovat

  • raskaana olevat
  • henkilöt, jotka sairastavat jotain alla luetelluista pitkäaikaissairauksista:
  • Säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus (ei lievä verenpainetauti) tai keuhkosairaus (säännöllistä lääkitystä saava astmapotilas) tai diabetes
  • krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
  • vastustuskykyä heikentävä tauti, esim. leukemia, lymfooma, HIV-infektio
  • tauti, johon saat vastustuskykyä heikentävää hoitoa (elinsiirto, solunsalpaajat, TNF-alfasalpaaja, kortikosteroidi >15 mg/vrk 2-4 viikkoa, muu immuunivastetta heikentävä hoito)
  • krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti

Katso täydellinen lista riskiryhmistä THL:n sivuilta.

Tartuntatilanne ja rokote

Nykyisin sikainfluenssavirus eli A(H1N1)-virus on yksi kausi-influenssan aiheuttajista A(H3N2)- ja B-influenssan ohella, joten tällä hetkellä kausi-influenssarokote kattaa myös A(H1N1)-viruksen. WHO valitsee vuosittain influenssarokotteeseen ne viruskannat, joiden odotetaan olevan todennäköisimmät influenssan aiheuttajat. Influenssaviruksille on tyypillistä runsas muuntelu ja tämän vuoksi kausi-influenssarokotettakin täytyy päivittää vuosittain.

Lisätietoa sikainfluenssasta.

Lähteet:

Tietoa potilaalle: Sikainfluenssa-pandemia 2009-2010, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2017.

Influenssa, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2017.

Julkaistu: 26.3.2018