Liikunta kuuluu sepelvaltimotaudin kuntoutukseen – tai ainakin olisi syytä kuulua. Lue mitä Suomen Fysioterapeutit ry suosittelee.
Liiton suositus sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisesta kuntoutuksesta on juuri päivitetty (2016). Aiempi suositus on peräisin vuodelta 2011.
– Lääkärien on korostettava liikunnan merkitystä tärkeänä osana sepelvaltimotautipotilaan laadukasta hoitoa, sanoo päivitystyöryhmän puheenjohtaja, fysioterapian dosentti Arto Hautala Oulun yliopistosta.
Liitto: alle puolet sydänpotilaista ohjataan kuntoutukseen
Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallisen kuntoutuksen hyödyistä on vahva tieteellinen näyttö. Silti Suomessa vain noin 40 prosenttia sydänpotilaista ohjataan kuntoutukseen, todetaan Fysioterapeutit ry:n tiedotteessa.
Suomesta puuttuu sepelvaltimotautia sairastavien systemaattisen kuntoutuksen lainsäädäntö tai valtakunnallisesti kattava ohjeistus.
Liikuntapainotteinen kuntoutus vähentää kuolleisuutta
Myös Stabiilin sepelvaltimotaudin Käypä hoito suosituksessa (2015) todetaan, että potilaiden liikuntapainotteisen kuntoutuksen on osoitettu pienentävän kokonais ja sydänkuolleisuutta. Lisäksi saadaan edullisia vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin.
Fysioterapeutit ry:n mukaan myös iäkkäät sydänpotilaat hyötyvät liikunnallisesta sydänkuntoutuksesta.
Tiedonkulkua pitää tehostaa potilaan hoitoketjussa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, jotta kuntoutus saadaan toteutettua käytännössä, sanoo Arto Hautala. Lisäksi täytyy kehittää uusia kuntoutuksen avomuotoisia toimintamalleja.
Poimintoja suosituksesta
1. Säännöllinen kestävyysliikunta, lihasvoimaharjoittelu sekä riittävä hyöty ja arkiliikunta ovat keskeinen osa jokaisen sepelvaltimotautipotilaan kuntoutusta niin toipilaana kuin kunnon ylläpidossa.
2. Liikunnallinen kuntoutus kannattaa aloittaa viipymättä jo sairaalassa terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamana, todetaan Suomen Fysioterapeutit ry:n suosituksessa.
3. Kuntoutuksen avaintekijöitä ovat:
• yksilöllinen potilaan tilan arviointi, • fyysisen aktiivisuuden ohjaus, • liikuntaharjoittelu, • ravinto-ohjaus, • painonhallinta, • veren rasvojen ja kohonneen verenpaineen hoito, • tupakoinnin lopettaminen sekä • psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen.
Esimekkejä liikunnallisen kuntoutuksen ryhmistä:
- Ryhmämuotoinen TULPPA-avokuntoutusmalli (Sydänliitto)
- Sepelvaltimotautipotilaan liikuntapolku malli, jossa terveydenhuollon ja liikunta-alan ammattilaisten osaamista hyödynnetään paikallisissa palvelurakenteissa. (Sydänliitto)
- Kela järjestää sepelvaltimotautia sairastaville kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskursseja työ- ja toimintakyvyn palautumiseksi. Kuntoutushenkilöstö tukee liikuntaohjelman toteutumista ja seurantaa olennaisena osana hoitoa. (ks. myös kuntoutuskurssihaku)
Lähteet:
Suomen Fysioterapeutit ry:n tiedote 23.5.2016
Stabiilin sepelvaltimotaudin Käypä hoito -suositus (13.4.2015)
Liikunnan Käypä hoito -suositus (13.1.2015)
Lue myös:
Suositeltavaa liikuntaa sepelvaltimotautia sairastaville henkilöille
Suositeltavaa liikuntaa sepelveltimotaudin ehkäisyyn
Sepelvaltimotauti: potilasohje
Juhanin haastattelu Apu.fi-sivustolla: “Pallolaajennus pelasti”
